Joululomakuulumisia

| On
joulukuuta 29, 2016


Tuntuu, etten koskaan olisi lähtenytkään Suomesta. Muistan Kiinasta tulon jälkeen ihan saman fiiliksen; elämä Aasiassa tuntuu unelta ja tuntuu, kuin olisin ollut Suomesta pois max kaksi viikkoa. Vaikka aina sitä pelkääkin, eivät asiat hirveästi muutu sillä aikaa kun on itse toisella puolella maapalloa. Siinä missä itsellä jokainen päivä on pieni seikkailu, Suomessa arki rullaa kuten aina ennenkin. On todella outoa palata tutuille kulmille, jotka kuitenkin tuntuvat nyt jotenkin kaukaisilta.

Kyllä, olen käyttänyt hametta joulukuussa Suomessa vain siksi, etten jaksa housuja

Koko ajan pitää muistuttaa itselleni, että tietä ylittäessä katsotaankin ensiksi vasemmalle. Piti myös opetella käyttämään Helsingin uusia matkakortinlukijoita ja tottua siihen, ettei aurinkoa ole edes silloin kun se on "noussut". Kylmyys ei ole tavallaan ollut niin paha shokki kuin olisin kuvitellut (toisaalta täällä onkin aika "lämmin"), mutta naama tuntuu jäätyvän aina ulos mennessä. On outoa olla erottumatta joukosta. Vaikka onkin kiva olla rauhassa, huomaan toisenlaisia ihmisten katseita. Siinä missä Macaussa saan esim. pukeutua aivan miten huvittaa ulkomaalaisen kulttuurin ja tapojen verukkeella, Suomessa tulee tuomitsevia ja arvioivia katseita. Täällä olen normaali ja niin minun tulee myös käyttäytyä.

On ihanaa, kun julkisilla kulkuneuvoilla on aikataulut ja matkan voi etukäteen suunnitella reittioppaasta. Kotona ei tarvitse kokata itse, eikä tiskata käsin, varsinkaan välittömästi ruoan tekemisen jälkeen. Ja sisällä on lämmin! Kaduilla ihmiset pyytävät anteeksi jos tönäisevät tai vahingossa kiilaavat, minkä takia silmien pyöräyttelyni ovat tulleet nähdyksi ja mahdollisimman pikaisesti yritän vaihtaa hymyyn ja olla kohtelias takaisin. Täällä ei ole "kaikki oman edun perässä" -meininkiä, mikä on hassu kontrasti kun toisaalta Suomessa ollaan individualisteja ja Aasiassa ollaan yhteisöllisiä.


Alkupäivät Suomessa menivät virallisia asioita hoitaessa ja sen jälkeen tuli nähtyä koko lähisuku kun kaksi serkkuperhettä tuli käymään Helsingissä joulun vieton merkeissä ja tällä viikolla käytiin perheen kanssa Kotkassa ja Mikkelissä tapaamassa isovanhempia. Ulkomailla asumisen varjopuolia on se, ettei sukulaisia näe usein. He eivät kuitenkaan ikuisesti ole täällä ja tuntuu vähän pahalta, että itse vetelee ympäri maailma. Pelkään huonoja uutisia jatkuvasti Macaussa. On tärkeää arvostaa läheisten seuraa silloin kun siihen on vielä mahdollisuus.

Tasan viikon päästä saavun Pekingiin, jossa näen vihdoin Daven. Alkuperäinen suunnitelmahan oli tietysti nähdä usein kun asun Macaussa, mutta lento on kuitenkin 4h, aika hintava ja molemmat tarvitsevat viisumin toisen maahan (en ole ihan varma mitä mainlandersit tarvitsevat Macauhun mennessä, mutta kyllä siinä jotain byrokratiaa on). Tämän lisäksi itse opiskelen ja Dave käy töissä, joten lomiakaan ei ihan koko aikaa ole. Tammikuussa menen nyt Pekingiin kahdesti, toisen kerran kiinalaista uutta vuotta (!!) viettämään. Dave toivottavasti pääse pian myös Macauta katsomaan, olisi nimittäin kivaa esitellä uutta kotikaupunkia ja kavereita.

Aasialaiset filtterit ovat todella lapsellisia T: pikkusisko :D (ps. mikä ero niillä muka on snapchattiin..?)

Vielä on Suomessa edessä uusivuosi kavereiden kanssa, Tallinnan matka ja siskon 18v. synttärit, minkä jälkeen painelen itään vähintäänkin heinäkuuhun asti. Ensi jouluna alustavana suunnitelmana olisi, että perhe tulisi Aasiaan, enkä näin tulisi viettämään Suomi-joulua. Vaikka Suomi onkin joulun luvattu maa, on mulle tärkeämpää, kenen kanssa jouluani vietän kuin missä sitä vietän - ja kylmyyttä en kaipaa yhtään, joten ei siinä mielessä haittaisi yhtään maata rannalla.
Be First to Post Comment !
Lähetä kommentti

EMOTICON
Klik the button below to show emoticons and the its code
Hide Emoticon
Show Emoticon
:D
 
:)
 
:h
 
:a
 
:e
 
:f
 
:p
 
:v
 
:i
 
:j
 
:k
 
:(
 
:c
 
:n
 
:z
 
:g
 
:q
 
:r
 
:s
:t
 
:o
 
:x
 
:w
 
:m
 
:y
 
:b
 
:1
 
:2
 
:3
 
:4
 
:5
:6
 
:7
 
:8
 
:9