The Great Wall - 万里长城

sunnuntai 16. elokuuta 2015
Auto lähti liikkeelle noin 8:30 raikuen iloisia ärsyttäviä lastenlauluja. Olin olettanut, että matka kestäisi noin tunnin (typerä minä, ei täällä mikään ole lähellä/nopeasti saavutettavissa), mutta perillä olimme vasta noin klo 12. Välissä oltiin kyllä käyty vaihtamassa autoa host äidin kaverin kanssa, mistä lieneekään syystä. Täällä alkaa ensi viikolla joku uusi sääntö, että rekisterikilvet, jotka loppuvat parillisiin numeroihin ajavat joka toinen päivä ja parittomat joka toinen päivä, mutta koska sääntö ei ole astunut vielä voimaan, en tiedä miksi vaihto toteutettiin, eikä mulle täällä usein mitään selvennetä. Meidän perheen molemmat autot loppuu siis parittomiin numeroihin, joten tiedossa on mielenkiintoisia hetkiä.

Koska taivas oli sininen (= j.ä.r.k.y.t.t.ä.v.ä.n. kuuma), eikä menty yleisimpiin turistirysiin, saatiin olla muurilla aika rauhassa. Kyseisen muurin pätkän nimi on Huanghuacheng Lakeside great wall. Host äiti ainakin sanoi, että tämä olisi ainut kohta muuria, joka on veden vieressä, enkä ainakaan itse ole koskaan aiemmin kuullut, että muuri olisi veden läheisyydessä. Kyseinen pätkä on siis harvinaisen kaunismaisemainen ja helppokulkuinenkin verrattuna muihin muurin osiin.
   Lähistöllä oli majoituspaikkojakin (yhden nimi taisi olla Drunk Great Wall Hostel, mikäli jotain kiinnostaa :D) ja vaikka olinkin muurin ainoa valkoinen taivaltaja, näin auton ikkunasta yhden kaltaiseni, joten todistetusti tänne on eksynyt muitakin turisteja, anteeksi, reissaajia.

Retki alkoi lauttamatkalla.












Älkää huomioiko kamalaa lenkkarit+mekko -enseblea.


Kuumuus vei voimat nopeasti, joten ei menty ollenkaan toiseen mahdolliseen osaan muuria, jonne olisi päässyt. Oli siinä urheilijana ylpeydessä pitämistä kun oli ihan hengästynyt jo alkumetreillä, mutta minkäs teet. Ja tämähän tosiaan on niitä pätkiä, joissa on tasaisinta... Vierailupäiväksi ei siis kannata välttämättä valita sitä aurinkoisinta päivää!

Oliko muuri vaikuttava?
- No olihan se! Jo auton kyydissä kun alkoi näkyä vuoria, tuli sellainen herran jestas täällä mä nyt oikeesti oon -tunne. Itse oon halunnut käydä Kiinan muurilla viimeistään siitä asti kun aloin pelaamaan lapsena Monopoli Maailman ihmeet -peliä, joten oli aika epätodellinen tunne vihdoin kavuta niitä kiviportaita. Onneksi Kiinan muuri ei ole ihan mikään been there done that -juttu, koska tosiaan valittavia pätkiä on monia, kuten vuoden- ja vuorokaudenaikojakin. Kuvittele talvinen muuri, kuvittele auringonlasku muurilla, kuvittele syksyinen muuri, kuvittele auringonnousu muurilla... Ei taida olla tämän tytön viimeinen visiitti :D Host äiti kertoi jostain kylästä, jonne voi majoittua ja sieltä pääsee yöllä muurille, joka on valaistu valoin, kuten kylääkin. Näytti aaaaaevan uskomattomalta kun Host äiti näytti kuvia. Milloinkas mulla olikaan niitä lomapäiviä..?

Ja koska olen aiemminkin päivitellyt Kiinan vessoista, niin kerron nyt sitten Kiinan muurinkin vessojen tilanteen. Sanotaanko vaikka, että näiden perusteella kiinalaiset eivät osaa vetää vessaa, eivätkä välitä, vaikka kopin ovi olisi irrotettu, vaan käyttävät sitä silti.

Kun oltiin Host äidin kanssa tultu takaisin maankamaralle ja hetki autettu Timothya kalastamaan kaloja järvestä (aktiviteetti, jota moni lapsi teki kun ei olisi jaksanut kiivetä ylös. Ja kyllä, Host isä oli mukana, Timothy ei ollut yksin koko aikaa), lähdettiin ajamaan pois. Koska minulle ei taaskaan kerrottu tulevista suunnitelmista, oletin meidän lähtevän suoraan takaisin kotiin ja kävin taas samaisessa vessassa kuin tullessa. Pysähdyimme kuitenkin noin 10 minuutin kapeilla kaduilla ja todella kiinalaisissa maisemissa autoilun jälkeen lähes keskelle ei-mitään.


"Lähes" on se avainsana tässä. Katsokaas kun Kiinassa kaikki hienot asiat eivät ole aina merkitty punaisella nuolella, nytkin oli vinkkinä vain tuo epämääräinen portti kohti ryteikköä.


Puiden keskellä oli huonokuntoiset portaat, joita lähdimme laskeutumaan alas. Pienen puron vielä huonokuntoisemmalla sillalla ylitettyämme, saavuimme toiselle portille. Avautui näkymä lammelle, jonka takana oli lasiseinäinen talo (näkyy viimeisessä kuvassa jos oikein zoomaa). Pihalla oli meneillään ilmeisesti syntymäpäiväjuhlat ja sisällä pokeripelit. Me istuimme alas ja tilasimme ruokaa, ja kerrankin -jääkylmää- limua ruokajuomaksi.

Rakkaus (on muuten hyvää silloinkin kun ei ole kuolemaisillaan janoon).

Ihan OK maisemat lounastella... Tänne tuskin moni vahingossa eksyy.
Ja kaikille tiedoksi, kyllä täällä uutisoidaan Tianjinin räjähdyksestä. Ihmiset ovat siitä järkyttyneitä ja ikkunat pitää pitää nyt pari päivää kiinni kun myrkkykaasuja saattaa tulla Pekingiin. Myös rullaporrasonnettomuudesta, joka sattui parisen viikkoa sitten, uutisoitiin ja käytiin paljon keskustelua, kuinka niin pääsi käymään. Kiinassa ei siis olla tiedottamatta tällaisista asioista! :D Toisaalta, niistä joista ei tiedoteta, emme tietäisi, ettei ole tiedotettu hmm.. Ei sillä, että epäilisin Kiinan valtiota. Pliis, antakaa mun pitää viisumi. Kiina! Kiina!
4 kommenttia on "The Great Wall - 万里长城"
  1. siellä oli ennen olympialaisia se sama rekisterikilpijuttu että saasteet vähenis (mut eihän ne mihinkään vähene !!!).

    ite kävin muurilla jossain sellasessa kohdassa missä pääs laskemaan semmosella "mikroautolla" alas. oli kyllä ihanaa (vaikkei se kovaa vauhtia laskenukaan) koska oli kans kuuma ja ihan hikinen olo sen vttumaisen kiipeemisen jälkeen. tällaselle persejalalle ne erikokoset portaat oli vähän liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainut mikä harmitti tossa muurinpätkässä oli, ettei siellä ollu sitä "liukumäkeä", josta oon nähny kuvia :( Mutta onneks mulla toki on tätä aikaa Kiinassa :D Ja olin oikeesti yllättynyt siitä, miten rankkaa se kiipeily oli, varsinkin joidenkin portaiden askelmat oli tosi korkeita!

      Poista
  2. Sulla on kiva tyyli kirjoittaa. Hauska lukea sun juttuja, mulla on lähtö perjantaina. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos, mäkin tykkään sun tyylistä :) ja tervetuloa Kiinaan vaan sitten!!

      Poista