Tulevaisuuden suunnittelua ja siitä tuskailua

Macauhun paluu on sytyttänyt alleni tulen. Tai noh, ei tulen, vaan sellaisen pienen kipinän, joka aina välillä muistuttaa olemassaolostaan. Mikä minulla sitten kummittelee tasaisin väliajoin mielessä? No tulevaisuus. Yhtäkkiä olen valmistumassa vain hieman yli vuoden päästä ja suunnitelmien puuttumisen ihanuus on kadonnut kokonaan.

Viimeiset kaksi ja puoli vuotta olen voinut vastailla hyvin epämääräisesti kyselyihin suunnitelmistani valmistumisen jälkeen, sillä se on tuntunut olevan valovuosien päässä. Olen myös sellainen tyyppi, joka haluaa pitää kaikki ovet avoinna ihan vaan siltä varalta, että haluankin tehdä jotain muuta. Nyt alkaa kuitenkin tuntua siltä, että minun on oikeasti alettava väsätä jonkinlaista sotasuunnitelmaa - varsinkin kun joka toinen ihminen tuntuu haluavan minulta kunnon vastauksen. Yksi asia on varma: en ole valmis palaamaan Suomeen vakituisesti.

Eurooppalaiselle viisumiasioista huolehtimen ei ole yleinen huolenaihe. Minä olen kuitenkin jo melkein tottunut aina rajoilla jonottamaan "visitor" tai "foreigner" -jonoissa (, joissa usein kestää pieni ikuisuus), uusimaan opiskelijaviisumini joka vuosi ja hakemaan uutta viisumia Kiinaan vähintään puolen vuoden välein. Viime aikoina on käynyt hyvin selväksi, että suurin huolenaiheeni SAR:eihin (= Macau & Hong Kong) jäämiseen on juurikin viisumi. Eurooppalaiselle maasta toiseen muuttaminen on helppoa vain Euroopassa. Miksei ole olemassa viisumia hyville kansalaisille, jotka vain sattuvat haluamaan asua jossain paikassa ilman suurempaa syytä? :D

Pidemmän ajan suunnitelmaksi/toiveeksi minulle on muodostumassa Hong Kongiin muutto. Vasta kolmen vuoden vierailuiden jälkeen olen alkanut tykätä kyseisestä paikasta oikeasti ja kaikella logiikalla se on minulle paras vaihtoehto: tunnen paikkoja jo, sieltä on hyvät yhteydet muuhun maailmaan, kaupungin kansainvälinen ilmapiiri ja lukuiset työmahdollisuudet ja se on lähellä Macauta. Ja tosiaan olen jo hyvin kotiutunut paikalliseen kulttuurin ja ilmastoon. Hommassa on vain pari ongelmaa: viisumi ja kalliit vuokrat.

Mitä enemmän Hong Kongiin muuttamista tutkin, sitä enemmän tuskastun. Vuokrat ovat ihan järkyttäviä niin HK:ssa kuin Macaussakin, mutta se on melkeinpä pienin huolenaiheeni. Työviisumin saaminen ei todellakaan ole helppoa. Yrityksen pitää sponsoroida sinut HK:iin ja mm. perustella valtiolle, miksi he palkkaavat sinut eivätkä paikallista. Minulla nyt ei vaan satu olemaan mitään erityisiä taitoja, varsinkaan sellaisia jota jollain hongkongilaisella ei olisi. Ja työviisumi olisi sidottu siihen työpaikkaan ja työsuhteen loputtua loppuisi myös viisumi. Siihen päälle vielä HK:in ylisuorittamisen ja pitkien työpäivien kulttuuri, eikä siellä työskentely kuulosta aivan niin houkuttelevalta enää. 

Kaiken tutkimustyön - ja kavereiden suositusten - myötä paras vaihtoehto näyttää olevan HK:n henkilökortin omaavan kanssa naimisiinmeno. Nice. Kaverit nauravatkin, että minun ei pidä etsiä Hong Kongista töitä vaan miestä. Miten ihmeessä kaikki länkkärit ovat onnistuneet muuttamaan Hong Kongiin?????? En ymmärrä! Toisaalta, kaverini asuu Macaussa 6kk turistiviisumilla (, joka uusiutuu aina kun hän lähtee ja palaa Macauhun), joten kai ihmisillä on keinonsa. Mutta mitä jos haluaa olla vaikka freelancer tai tehdä muuta ei-perinteistä työtä? Onko se mahdotonta paikassa, jossa ei ole pysyvää opiskelulupaa?

Hong Kongiin en voi muuttaa kylmiltään heti valmistuttuani ja siksi eräänä tuskaisena aamuna kirjoitinkin ylös listan kaikista mahdollisista suunnitelmistani vuodelle valmistumisen jälkeen:

- Reppureissaa/matkaile kunnolla

- Opeta englantia Kiinassa/Vietnamissa/Thaimaassa/jne

- Mene kiinan kurssille Shenzhenissä (aka opettele kiina jokseenkin sujuvaksi)

- Hanki työ-/harjoittelupaikka (mielellään Macaussa, myös working holiday Australiassa kuulostaa kiinnostavalta vaihtoehdolta ja tietysti se HK..)

- Mene opiskelemaan masters-tutkinto

Oikeastaan haluaisin toteuttaa kaikki suunnitelmat. Suurin huolenaiheeni on se, etten koskaan pääse työelämään ilman alani kattavaa työkokemusta ja siksi stressaan tehdä jotain muuta kuin hankkia sitä. Myös moniin masters-tutkintoihin tarvitaan kahden vuoden työkokemusta. Toisin sanoen, tarvitsen työkokemusta päästäkseni opiskelemaan ja tarvitsen tutkinnon päästäkseni töihin. Kuka neropatti tämän on suunnitellut? Mutta nämä vuodet ovat myös ne parhaat vuodet oikeasti elää vapaana ilman suurempia vastuita. Argh.

Masters-tutkinnon aion ehdottomasti tehdä, mutta kannattaako se tehdä suoraan bachelors-tutkinnon perään? Ainakin silloin on flow päällä, mutta kuten eräs kaverini neuvoo, kannattaa "viimeinen opiskelija-elämä-kokemus" säästää hieman myöhemmäksi. Aivan eri stressinaihe onkin sitten, missä ja millainen tutkinto tehdä. Koska HK näyttää tällä hetkellä olevan end goalini ja ilman sitäkin, on se tällä hetkellä ensimmäinen valintani. Sen lisäksi mielessä on Australia ja Kanada, jotka molemmat kuitenkin tuntuvat olevan turhan kaukana "hoodeiltani". 

Näinkin pitkälle pääsemiseen on kulutettu tuntikaupalla aikaa erilaisilla rankings-listoilla ja koulujen nettisivuilla. Tällä hetkellä HK:sta on löytynyt 4 mahdollista koulua. Eri asia sitten pääsisikö niihin sisään tason ollessa kova ja hintavaksi tuo vuosi kyllä tulisi koulumaksujen, vuokrien ja muun elämisen kanssa. Mutta uskon vahvasti omien unelmien seuraamiseen ja arvostetusta koulusta valmistuminen auttaa myöhemmin työelämässä. Jos olisin töissä ennen tutkinnon tekemistä, olisivat raha-asiat huomattavasti paremmassa jamassa kuin vastavalmistuneena.

Onneksi IHAN vielä ei tarvitse tehdä mitään päätöksiä, ainakaan lopullisia sellaisia. Huomaan kuitenkin kaipaavani jonkinlaista suunnitelmaa. Pesänrakennushaluni on alkanut nostaa päätään, mahdollisesti koska jo kolmen vuoden ajan olen joutunut pakata tavarani matkalaukkuihin kesän tullessa. Olisi ihan kiva asua oikeassa kodissa vaihteeksi.

Ehkä antaudun unviersumin voimalle ja uskon asioiden järjestyvän ajallaan ja tavallaan. Jos vuoden päästä olen vielläkin suunnitelmaa vailla, sitten on ehkä oikeasti aika huolestua. Vielä on aikaa tutkailla mihin suuntaan sydämeni haluaa viedä. 

P.s. Sori hirveästä ajatusripulista, toivottavasti joku jaksoi lukea loppuun asti :D Kuvitus teeman mukaisesti Hong Kongista.