Vuoden ja varsinkin vuosikymmenen vaihde tuli varsin äkkiä. Jopa niin yhtäkkiä, että kirjoitan tätä postausta nopeasti ennen UV-juhliin lähtemistä. Ja itse asiassa juhlatkin menivät melkein ohi, kun en tajunnut alkaa ajoissa kartoittaa Suomen kavereiden suunnitelmia.
Viimeiset kuukaudet on ollut hiljaista blogin puolella ja ensimmäistä kertaa koko blogini elämän aikana en ole edes avannut Bloggeria kahteen kuukauteen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisin kyllästynyt bloggaamiseen ja toivonkin, että ensi vuonna paneudun kirjoittamiseen enemmän. Paljon on vielä matkatarinoita kirjoittamatta ja kesä tulee olemaan varsinaista muutosten aikaa.
Vuonna 2019 matkustin, tutustuin uusiin ihmisiin ympäri maailmaa (kirjaimellisesti) ja aloin pikku hiljaa pyörittelemään konkreettisia ajatuksia siitä, minne suuntaan valmistumisen jälkeen - joskin ideat ovat vieläkin hieman epämääräisiä.
Tässä viides (!!!) vuosikatsaukseni:
Kymmenes päivä palasin Macauhun noin kahdeksan kuukauden jälkeen. Vaikka Suomi on aina vaikea jättää taakse, oli ihanaa palata paikkaan, joka kaukaisesta sijainnistaan huolimatta on koti. Oli outoa kävellä tuttuja katuja, jotka kuitenkin tuntuivat jotenkin etäisiltä. Arki lähti nopeasti käyntiin kavereiden ja koulukiireiden avulla. Aika joululoman ja kiinalaisen uuden vuoden välissä on kuitenkin aika helppoa, eikä kukaan ole työ-moodissa.
Helmikuu
Toista vuotta putkeen lähdin kiinalaisen uuden vuoden viettoon Shenzheniin kaverin perheen luo. Kaksi viikkoa kului helteessä nopeasti. Syötiin ja juotiin ja käytiin kavereiden kanssa Hong Kongissa. Vaikka CNY on vieläkin itselleni jotenkin "eksoottinen" juhla ja seitsenhenkisessä kiinalaisessa perheessä asuminen arjesta poikkeavaa ja erittäin mielenkiintoista, oli kotiin ihana palata.
Maaliskuu
Maaliskuussa ei tapahtunut mitään ihmeellistä. Macaussa on hyvin pieni ikkuna "talven" ja helteiden välillä, jolloin voi mukavasti tehdä ulkoaktiviteetteja ja näin kävimmekin kaverin kanssa haikkaamassa vuorilla eräänä aamuna. Maaliskuussa aloin myös suunnitella kesän matkoja. Reppureissu oli pyörinyt mielessä jo hetken ja oli sellainen olo, että sille oli aivan pakko lähteä. Sain siskon houkuteltua kahdeksi viikoksi mukaan Balille ja koulukavereidenkin kanssa oli suunnitelmia.
Huhtikuu
Virallistin kesäsuunnitelmat ja ostin lennot Bangkokiin ja Macaun kautta Malesiaan ja Balille ja sieltä Suomeen. Koulussa oli aika paljon hommaa mm. ensimmäinen oikean yrityksen kanssa tehtävän projekti, joten ihan hirveästi mitään erikoista ei tullut tehtyä.
Toukokuu
Kouluprojektit tulivat päätökseen ja ihmisillä alkoi olla toinen jalka kesäloman puolella. Luokkahenki oli puolivuotisen aikana parempi kuin koskaan ennen, ehkä koska olimme juuri olleet erillään työharjoittelun takia. Käytiin luokkalaisten kanssa ainakin kahdesti KTV:ssä (karaokessa) ja pääsin kerran mukaan mahjong-peliinkin.
Kesäkuu
Lähdimme kolmen kaverini kanssa Thaimaahan. Ensiksi Bangkokiin viideksi yöksi ja sitten Koh Sametin saarelle. Matkailu macaulaisten kanssa oli erilaista kuin mihin olen tottunut, varsinkin matkalla oleminen ihmisten kanssa, jotka puhuvat keskenään kieltä, jota ei itse puhu. Koh Sametilla onnistuin päätymään sairaalaan mopo-onnettomuuden takia. Ei ihan paras alku vielä edessä olevalle reppureissulleni; käsivarsi, polvi ja nilkka olivat siteissä, joita piti hoitaa joka päivä. Thaimaasta menin neljäksi yöksi Zhuhaihin hostelliin (paljon halvempaa kuin Macaussa yöpyminen ja asuntola-asuntoni oli ollut pakko luovuttaa kalliin kesävuokran takia) ja kahden macaulaisen sairaalakäynnin jälkeen jatkoin matkaa Penangiin, Cameron Highlandsiin, yöksi Kuala Lumpuriin, Balille ja Gili-saarille.
Heinäkuu
Matka Balilla jatkui vielä heinäkuun puolellakin kahdeksantoista päivää ennen Suomeen tulemista. Reissu oli aivan mahtava ja sitä olen muistellut paljon jälkikäteenkin. Siitä tulee vielä materiaalia blogin puolellekin.
Elokuu
Elokuu meni Suomessa lepäillen. Kävin esimerkiksi mökillä ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen, sukuloin Kotkassa ja vietin isoäidin syntymäpäiviä. Kävimme äidin kanssa päivämatkalla Tallinnassa. Loppukuusta lensin takaisin Macauhun, jossa hikihelteet ottivat minut kotoisasti vastaan. Heti saapumispäivänäni oli kaverin yllätyssyntymäpäivät, joille lähdin kaameasta väsymyksestä huolimatta. Asuntolassa minut oli siirretty eri kerrokseen ja tapasin uuden kämppikseni. Meillä lensi juttu heti alusta alkaen hyvin.
Syyskuu
Vietin paljon aikaa kämppikseni Sarahin ja muiden uusien kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Vaikka minulla onkin hyviä macaulaisia kavereita, on kiva jutella ihmisten kanssa, jotka näkevät Macaun "ulkopuolisen" silmin. Ja on ihanaa kun käyttökieli on englanti :D Kävimme yhdessä nähtävyyksissä ja ravintoloissa.
Lokakuu
Lokakuussa alkoi todellisesti lopputyön työstäminen. Kaikki tuntuvat olevan hyvin stressaantuneita thesiksistään, joten koulun ulkopuolella ei tullut hirveästi vietettyä aikaa luokkakavereiden kanssa. Vaikka kursseja meillä olikin tässä jaksossa vähemmän kuin yleensä, tuntui työmäärä paljon tavallista suurremmalta. Lisävaivaa tuli myös tulevaisuuden suunnitelmien laatimisesta. Alkuperäinen suunnitelma oli ollut mahdollisesti mennä jatko-opiskelemaan Hong Kongiin, mutta levottomuudet ja korkeat (n. 30 000€) lukuvuosimaksut eivät houkutelleet. Lopulta löysin kaverin vinkistä kivan masters-ohjelman Euroopasta, mutta sisäänpääsykriteerien täyttäminen lyhyellä varoitusajalla ei olisi mahdollista. Välivuosi olisi siis pakollinen.
Marraskuu
Nautimme kavereiden kanssa "viimeisistä" kesäpäivistä melkein koko kuukauden. Pidimme mm. aikaisia kuvaussessioita, nyyttäri-iltoja, grillauspäivän rannalla. Thesisin teko ei ensimmäisen deadlinen jälkeen houkutellut hirveästi, kuten ei montaa luokkakaveriakaan. Onneksi meillä ei ole aivan hirveän kiireinen aikataulu, aikaa on koko lukuvuosi.
Joulukuu
Kouluprojekteja, thesisin parissa väkertämistä, loppukokeita ja soolomatka Kaohsiungiin, Taiwaniin. Macaussa tuli vihdoin talvi ja vaikka lämpötilat pysyivätkin yli 15 asteessa, oli hirveän kylmä, varsinkin sisällä. Kylmä kesti noin kaksi viikkoa, mutta lämpötilat nousivat taas juuri ennen lomia. Joululoman vietän Suomessa perheen kanssa ja meillä oli oikean kunnon sukujoulu. Pimeä yllätti taas ja jet lagista on ollut vaikea päästä yli. On silti ihana nähdä läheisiä ja ladata akkuja ennen viimesistä lukujaksoa Macaussa. En voi uskoa, että saan valmiiksi kandintutkinnon ensi kesänä.
Viime UV lentokoneessa matkalla Kap Verdeltä Lissabonin kautta Suomeen
Tuntuu, että vuosi taas hujahti aivan hetkessä, enkä Suomen pimeydestäkään huolimatta voi uskoa, että joulu meni jo, nyt on uusivuosi, tai edes, että on talvi. On uskomatonta ajatella, että olen asunut melkein puolet tästä vuosikymmenestä Aasiassa! Viisi vuotta tuntuu mennen ohi aivan silmänräpäyksessä, mikä on kauhistuttavaa. Haluaisin osata pysähtyä paremmin. Ehkä ensimmäistä kertaa en kuitenkaan odota jotain tiettyä tapahtumaa tulevaisuudesta, sillä minulla ei vieläkään ole kunnolla hajua siitä, missä tulen olemaan kesän jälkeen. Macauta on jo etukäteen ikävä.
Vuodesta 2020 tulee varsinainen muutosten vuosi ja alkusoitto seuraavalle elämänvaiheelleni. Sen lisäksi, että uusi vuosikymmen alkaa, tulee kiinalaisittain rotan vuosi (= minun horoskooppini ja oman horoskoopin vuosi on aina hyvän onnen vuosi) ja valmistun koulusta. En osaa sanoa mitä vuosi tuo tullessaan. Vanhoja vuosikatsauksiani lukiessa muistui mieleen, ettei tämä ole ensimmäinen kerta, kun olen vastaavassa epätietoisuuden tilassa. Tähän astikin kaikki on mennyt hyvin.
Hyvää uutta vuotta ja uutta vuosikymmentä kaikille lukijoille! :)
Post Comment
Lähetä kommentti