(Harha)luuloja Kiinasta osa 2/2: Kiinassa saa tehdä vain yhden lapsen

keskiviikko 17. lokakuuta 2018
Viime viikolla kirjoitin stereotypioista Kiinasta, kiinalaisista ja kiinalaisuudesta ja koska näitä kerääntyi erittäin paljon, tässä on lupaamani kakkososa.


Kiinalaiset käyttävät viuhkoja, kolmiohattuja ja pyjaman näköisiä vaatteita
Kaikkiin kyllä, mutta eivät ne "cooleja" asioita ole. Viuhkoja saattoivat käyttää jopa nuoret (myös minä) Pekingin kesän kamalassa paahteessa, mutta muuten en ole nähnyt niitä muilla kuin vanhemman sukupolven edustajilla. Kolmiohattuja käyttävät ulkotyöntekijät, kuten roskien lakaisijat tai kukkien kastelijat ainakin Macaussa, en muista oliko niitä hirveästi pohjoisemmassa. Pyjamia pitävät myös vanhemmat ihmiset tai köyhemmistä oloista tulevat, ne eivät myöskään ole "tavallisen" tallaajan asu. Mielestäni yökkäreitä käytetään enemmän Vietnamissa ja muissa Kaakkois-Aasian maissa.


Kiinalaiset käyttävät sateenvarjoa auringonpaisteessa
Macaussa sateenvarjoja näkyy enemmän auringolla kuin sateella. Ihan oikeasti. Kiinassa kauneusihanne on vaaleus ja sen takia varsinkin etelässä pitää aktiivisesti suojautua auringolta, ettei ruskettuisi. Mielestäni myöskään tähän ei nuoriso kuitenkaan osallistu yleensä, he vain hakeutuvat varjoon muilla tavoin. Tämä kulttuuriero tulee esiin jatkuvasti, eivätkä kaverini ymmärrä, miksi aina seison auringossa ja lomamatkoilla otan aurinkoa tuntitolkulla :D Ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella, eikös?


Kiinalaiset kumartelevat kädet yhdessä rinnan edessä
Tämä ei itseasiassa ole yhtään kiinalainen tapa. Pientä nyökkäystä ehkä tehdään joskus, mutta en ole koskaan nähnyt kenenkään laittavan käsiä rinnan eteen. Ehkä se oli aikoinaan tapana, sillä poseeraus kyllä assosioituu perinteisiin asuihin (eli historiallisiin TV-ohjelmiin), mutta ainakaan enää näin ei tehdä. Tapa on yleinen ainakin Thaimaassa ja luultavasti muissa samansuunnan maissa.



Kiinassa syödään vain puikoilla
Puikot ovat pääväline, mutta pöydässä on yleensä myös (kiinalainen) lusikka. Keittoja esimerkiksi syödään niin, että oikeassa kädessä on puikot ja vasemmassa lusikka. Puikoilla syödään sattumia (joita on paljon, koska Kiinassa ne ovat keiton pääosa, ei liemi, kuten Suomessa. Keitto ei ole yhtenäistä mössöä) ja lusikalla lientä. Nuudelit voi laittaa pienissä osissa lusikalle, jos keitto muuten on liian kuuma. Ne viilentyvät siinä ja sitten ne voi syödä puikoilla tai imaista ihan lusikasta. Lusikkaa voi käyttää myös riisin syömiseen tai tarjoiluastioilta tiettyjen ruokien ottamiseen.

Entäs sitten uskomus siitä, että kiinalaisten mielestä ihmiset, jotka eivät osaa syödä puikoilla, ovat ääliöitä? Noh, mitäs itse ajattelisit ihmisestä, joka ei osaa käyttää haarukkaa ja veistä? Ei Kiinassa kuitenkaan tarvitse pelätä, kaikki tietävät, ettemme käytä puikkoja länsimaissa ja oikeastaan jos osaat käyttää niitä, kuulet yleensä kehuja. Minulle usein tuodaan ravintolassa pyytämättä haarukka ja veitsi, mikä parin vuoden jälkeen alkaa pikkuhiljaa ärsyttää. Ja kun me länkkärit aasialaisissa ravintoloissa haluamme osoittaa olevamme kultturelleja ja syömme oikeaoppisesti puikoilla, voimme myös tökätä yhden puikon ruoan palan lävitse. Onhan se junttia, muttei kukaan luule, ettet osaisi syödä puikoilla niin tehtyäsi. Puikkoetiketistä vielä sen verran, että puikkoja ei laiteta ikinä pystyyn riisiin tai nuudelikulhoon, vaan reunalle tai sitten pöydälle.


Kiinassa juodaan paljon teetä
Tee ei itseasiassa ole yhtään muodikasta Kiinassa, toisin kuin länsimaissa. Teetä juovat vanhat ihmiset (okei, ehkä 40v. +) ja esim. se, että join teetä kaverin kotona, yllätti kaikki. Saattaa myös johtua rodustani, mutta you know. Tee on perinteinen juoma, mutta kahvi ja sokerijuomat ovat se juttu. Kiinassa ei ole normaalia käydä teehuoneessa (ellet ole 60v. +), eikä sellaisia oikein näy katukuvassa, ainakaan sellaisia joihin turisti eksyisi. MUTTA Kiinassa juodaan kuumaa vettä ja ravintoloissa on yleensä tarjoilla vain sitä. Joskus se on maustettua, joten kaipa se teeksi lasketaan. Joten kyllä teetä juodaan. Mutta ei koska joku haluaisi teetä.


Kiinassa kung fu, tai chi ja muut itsepuolustuslajit ovat yleisiä
Itse asiassa kyllä. Itsekin kävin parilla kung fu -tunnilla Pekingissä, kun host-perheen lapsen takia paikalla olimme muutenkin. Kung fu on normaali harrastus, mutta sen perinteisyys tiedostetaan. Tai chi'ta näkee puistoissa varsinkin aamuisin kun vanhukset kerääntyvät niihin treenaamaan. Pekingissä ikkunani alla olevalla aukiolla käynnistyi aina perinteinen musiikki aamuseitsemältä ja siellä oli aina ihmisiä harjoittelemassa, osa jopa perinteisissä vaatteissa. Siinäpä oli sitä aitoa Kiinaa.


Kiinassa on paljon ihmisoikeusongelmia
On, kuten monessa muussakin paikassa. En tiedä näistä asioista yhtään enempää kuin moni lukija, sillä Kiinassa asuessa siitä ei saa mitään lisätietoa (myöhemmin puhun enemmän sensuurista). Kiinassa ei ole sananvapautta ja sitä tai muita lakeja rikkova saattaa kärsiä teostaan epäinhimillisen paljon. Kiinassa "katoaa" ihmisiä, jotka ovat puhuneet puoluetta vastaan tai muuten vain olleet valtion vihollisia. Tämä on tosiasia.


Kiinassa eläimiä kohdellaan huonosti
Kiinassa eläimiä ei pidetä yhtä korkeassa arvossa kuin meillä Suomessa. Tietystikin on ihmisiä, jotka rakastavat eläimiä ja lemmikkejään, mutta yleisellä tasolla eläimiä kohdellaan huonosti. Kaduilla myydään kilpikonnia ja kaloja, jopa koiria. Eräässä puistossa oli aktiviteettina kilpikonnien kalastaminen ja yhden niistä sai viedä mukanaan kotiin ilman ennakkovarautumisia. Kovin moni tuskin selviää viikkoakaan.

Kuulemma jos pariskunnalla on yhteinen koira ja he eroavat, saatetaan koira jättää kadulle. Nuorempi sukupolvi ja muutenkin sivistyneempi väki tietysti tietää tämän olevan väärin ja on olemassa eläinpelastusnumeroita, jonne voi ilmoittaa vaikka tiellä seikkailevan koiran. Shenzhenissä kävelimme kadulla, jossa oli paljon eläinkauppoja. Katsoin pienissä häkeissä olevia eläimiä ja sanoin kavereilleni sääliväni niitä. Kaverini, kaikki sivistyneitä ja osa jopa lemmikin omistajia, eivät ymmärtäneet miksi. Luultavasti tämä suhtautuminen lemmikkeihin tulee muuttumaan, mutta joissain asioissa Kiina on vielä paljon jäljessä länsimaita.

Kiinassa on vain yksi puolue, eikä siellä ole vaaleja
Kiinassa on itse asiassa muitakin puolueita (kuinka heidän edustajansa ovat vieläkin elossa, sitä en tiedä) ja siellä järjestetään vaaleja välillä. Käytännössä kuitenkaan ei voi tukea muuta kuin kommunistista puoluetta, eikä mikään muu koskaan voi menestyä vaaleissa. Macaussa on vapaampaa (siellä ei siis ole omaa presidenttiä, mutta on hallitus ja Chief Executive, joka on Macaun johtaja) ja vaaleissa on paljon puolueita, joita jokaista voi äänestää vapaasti. Hallituspaikoista osa on Kiinan kommunistisen puolueen valitsemia, mutta tietyn osan macaulaiset äänestävät itse kai neljän vuoden välein.



Kiinassa on paljon sensuuria, mm. nettiblokkaukset
Kyllä. Kiinassa ei pääse mm. googleen, facebookiin, instagramiin, youtubeen ja viimeisimpänä lisäyksenä, whatsappiin. Itse asiassa minunkin blogini ja koko blogger (eli kaikki siellä olevat blogit ja kai myös wordpress) ovat myös estettyjen sivujen listalla :D Tämä ei ole yhtä hauskaa silloin kun on "The great fire wall of China":n sisällä. Blokkauksia pystyy kiertämään VPN-ohjelmilla, mutta tietystikin myös niitä estetään, joten mikään ei koskaan ole varmaa. Macaussa, Hong Kongissa ja Taiwanissa ei ole nettiblokkauksia - onneksi!

Sensuuri muuten näkyy kuuluisassa sananvapaudessa, eli ei saa sanoa mitä haluaa. Uutiset ja kaikki media on valvonnan alla, myös ihmiset. Kännyköitä voidaan salakuunnella ja eräs amerikkalainen Pekingissä sanoi, että hänen puheluidensa taustalla kuuluu aina naksaus ja tekstiviestit tulivat myöhässä (joku luki ne ensin?). Wechatissa (Kiinan whatsapp) ei kannata puhua niitä valtionvastaisimpia asioita ja ryhmächateissa perustaja on vastuussa siitä, ettei siellä puhuta pahoja.

Ja vielä, sensuuri/poliittinen propaganda näkyy minun arjessani niinkin vakavasti, että kännykässäni (ostettu Pekingistä) ei ole Taiwanin lippu -emojia. Jos joku muu käyttää sitä, näen vain X-merkin. En tiedä miksi Macaun ja HK:n liput ovat OK, mutta jostain syystä näin.


Kiinassa on yhdenlapsenpolitiikka
Fun fact, ei ole. 2016 lähtien voimassa on ollut kahdenlapsenpolitiikka ja sitäkin ennen sai tehdä enemmän lapsia, jos oli varaa maksaa siitä. Minun host-perheessäni pikkuveli oli maksettu. Mitä varakkaampi on ja mitä suuremmassa kaupungissa asuu, sitä enemmän lisälapsi maksaa. Ainoastaan politiikot eivät saaneet hankkia kuin yhden lapsen, vaikka mitä olisivat maksaneet. Heidän piti olla esikuvia koko kansalle. En ole varma, saako toisen lapsen tehdä ilmaiseksi nykyään vain jos molemmat vanhemmat ovat ainoita lapsia, mutta näin olen kuullut joskus.

Yhdenlapsenpolitiikka oli voimassa vuosikymmeniä, jotta väestönkasvu saataisiin rajoitettua. Sen seuraksena on kuitenkin liuta uusia ongelmia, kuten vääristynyt väestöjakauma niin iän kuin sukupuolen kannalta ja kuuluisat pikkukeisarit eli piloille lellityt lapset. Kahdenlapsenpolitiikka ei ole tuonut toivottuja tuloksia ja varsinkaan nuoremmat parit eivät halua tehdä kahta lasta, vaikka sitä yritetäänkin kannustaa.


Kiinalaiset suosivat poikalapsia
Sanoisin karkeasti, että kaikissa perinteisemmissä maissa suositaan poikalapsia, niin on myös Kiinassa tehty. Yhdenlapsenpolitiikan seurauksena olivat surullisenkuuluisat pimeät abortit ja tyttövauvojen hylkäämiset. Varmasti vieläkin maaseudulla toivotaan poikaa, joka voi auttaa tilan töissä, mutta kaupungeissa ei ole samanlaisia odotuksia. Tietysti jotkut haluavat ennemmin pojan, mutta jotkut taas haluavat enemmän tyttöä. Nykyään tyttö on melkeinpä ekonomisempi vaihtoehto, sillä pojan pitää omistaa auto, asunto yms saadakseen vaimon (hieman kärjistetty väite, mutta aikalailla totta) ja käsittääkseni Kiinassa on perinteisesti pitänyt myös antaa myötäjäiset tytön perheelle naimisiin mentäessä.



Kiinassa on köyhää ja hintataso halpa
Kiina on vastakohtien maa monessa asiassa ja varsinkin tässä. Kiinassa on samaan aikaan köyhiä pikkukyliä ja hulppeita miljoonakaupunkeja. Toiset ajavat hevoskärryillä ja toiset Ferrareilla. Kiinassa on aivan erilaiset tuloerot kuin Suomessa, minkä takia keskiluokka, vaikkakin koko ajan kasvava, on ollut pieni ääripäiden vallitessa. Ei siis voi sanoa, onko Kiina kokonaisuutena köyhä vai rikas.

Hintataso Kiinan kaupungeissa ei ole Suomeen verrattuna alhainen, kuten olin odottanut. Ruoka ja varsinkin ulkona syöminen on selvästi edullisempaa, mutta muuten, esim. shoppailu, ei. Länkkärikaupoissa on aivan samat hinnat, joskus jopa korkeammat, kuin Suomessa. Luxustuotteet maksavat Kiinassa verojen takia todella paljon ja monet hienot autot melkein tuplamäärän Suomen hinnoista.

Macaussa ja Hong Kongissa on kalliimpaa kuin Manner-Kiinassa. Macausta mennään Zhuhaihin ostelemaan halpaa tavaraa, kuten ruokatarvikkeita tai ihan vain arkijuttuja, kuten laskimia. Myös manikyyrit, hieronnat ja kampaamot ovat siellä huomattavasti halvempia. Kukaan ei myöskään korjaa kännyköitä tai niiden näyttöjä Macaun puolella ja nytkin olen ollut rikkinäisellä näytöllä monta kuukautta, koska en aio korjauttaa sitä Suomen hinnoilla, en tod. Kiina on siis halvempi, mutta ei todellakaan mikään kehitysmaa. Ehkä maaseudulla hinnat tippuvat kaupunkeihin verrattuna.


Kiinalaiset sylkevät, virtsaavat ja ulostavat kaduille
Yksi hirveimmistä stereotypioista, josta aina kuulee juttua. Urbaanilegendojen mukaan kiinalaiset kakkaavat lentokoneen tarjottimille ja uivat Firenzen suihkulähteissä. En voi luvata, ettei tällaista olisi koskaan käynyt, kiinalaisia kuitenkin on yli miljardi ja heistä osa on todella alkeellisista oloista. On vaikea ymmärtää miten joku voi luulla kadulla kakkaamisen olevan normaalia, mutta jos sinä, kukaan tuntemasi ihminen tai edes edelliset kolme sukupolvea, eivät kirjaimellisesti ole koskaan nähneet tai osanneet edes kuvitella mistään muusta, turha siinä on alkaa potemaan ylemmyyskompleksia.

Tämän sanottuani, Kiinassa (voin puhua omasta kokemuksesta vain suurkaupunkien puolesta) ei pidetä kadulla ulostamista normaalina. Viime keväänä näin ensimmäisen kerran, kun pieni poika kakkasi ostarilla lattialle ja kiinalaiset ystäväni olivat teosta aivan yhtä järkyttyneitä kuin minäkin. Lapset ovat perinteisesti käyttäneet haarahousuja, jotka mahdollistavat tarpeiden teon vapaasti. Lapsien annetaan vieläkin pissatta suht' julkisesti, mutta ei koskaan keskellä katua, vaan kukkapuskaan tai roskikseen. Aikuiset EIVÄT luule katujen olevan vessoja. Kyllähän Suomessakin käydään puskapissalla ja kännissä olevat miehet joskus hieman vähemmän puskassa, jopa keskellä katua, mutta ei suomalaisia pidetä likaisina eläiminä.

Sylkeminen ja muu räkiminen on sitten asia erikseen ja sitä oikeasti tapahtuu koko ajan ja se on oksettavaa. Nuoriso ei tee näin, joten tässä taas tullaan vähän ikä- ja kasvatuskysymykseen. Jos on kasvanut maalla, miksi ei voisi sylkeä maahan? En puolustele tätäkään käytöstä, mutta pitää hieman ymmärtää, että Kiina on käynyt läpi hirveän mullistuksen ja jotkut vain 50-vuotiaat pekingiläisetkin ovat kasvaneet omistaen vain yhdet housut koko perheen kesken. Monet asiat tulevat varmasti muuttumaan ihmisten elin- ja koulutustason noustessa. Macaussa sylkeminen ja roskaaminen ovat muuten sakotettavia asioita.


Kiinassa kansalaiset on pisteytetty heidän "luotettavuuden" perusteella
Aivan kuten siinä eräässä Black Mirror -jaksossa, Kiinassa ilmeisestikin on oikeasti käytössä jokin social credit -systeemi. Tämä ei kuitenkaan ole puhtaasti vain ihmisten kiusaamista ja kontrollointia, vaan alhaiset pisteet mm. takaavat sen, että noita kuuluisia Euroopassa sattuneita kakkaustapauksia ei tapahdu. Kulkuvälineisiin ei nimittäin pääse, jos ei ole tiettyä määrää pisteitä, eli ilkeästi sanottuna, jos ei osaa käyttäytyä niiden arvoisesti. Varmasti pisteet tulevat heijastumaan vielä vaikka mihin poliittiseen, mutta on järjestelmästä jotain hyötyäkin näin suuressa yhteiskunnassa.


Kiinalaiset ovat ahkeria ja heillä on pitkät työ- ja koulupäivät
En ole koskaan käynyt koulussa tai töissä Manner-Kiinassa, joten en voi kertoa ultimaattista totuutta tähän väitteeseen. Macaulaiset ovat ihan omaa luokkaansa ahkeruudessa (tai no, tehokkuudessa) Portugali-taustansa takia, joten heitä on edes turha sotkea mukaan.

Yksi asia on varmaa: Kiinassa on pitkät työ- ja koulupäivät. Kaverini tekee parhaillaan harjoittelua Shenzhenissä ja on töissä kymmenisen tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa ja yleensä hänen pitää tehdä lisätöitä lauantaisin. Ei kuulosta hirveän houkuttelevalta. Myös host-lapseni (ala-asteikäiset) olivat koulussa noin klo 8-16. Siihen päälle sitten vielä lukuisat harrastukset ja läksyt, eikä omaa aikaa hirveästi jäänyt jäljelle arkipäivisin. Mielestäni kiinalaisilla ei ole samanlaista työmoraalia kuin meillä suomalaisilla, joten vaikka päivät ovat pitkiä, he eivät he työskentele täydellä teholla koko aikaa.


Kiinassa on paljon pilvenpiirtäjiä ja kaduilla hirveä häly koko ajan
Totta! Kiina on maa, joka ei koskaan nuku - tai noh, tavallaan nukkuu, koska päiväunia voi ottaa missä haluaa milloin haluaa. Mutta pointti on se, että se ei koskaan hiljene. Monet ravintolat ovat auki yömyöhään ja neonvalojen loisteessa kulkee hirveästi ihmisiä jokaiseen kellon aikaan. Tekeekö mieli jäätelöä yhdeltätoista illalla tai grilliruokaa kolmelta yöllä? Hoituu!

Kiinan kaupungit ovat pilvenpiirtäjäviidakkoa, eikä siellä hirveästi muunlaisia taloja näekään keskustoista monien kilometrien säteellä. Pekingissä asuin itsekin 19. kerroksessa, eikä se edes ollut rakennuksen ylimpiä kerroksia. Pilvenpiirtäjien näkemiseen tottuu ja kun tällä kerralla tulin Suomeen, näyttivät rakennukset niin kovin matalilta, myös ne lapsuudesta muistamat "korkeat talot". Mutta kaipa Helsinginkin kaupunkikuva tulee tässä seuraavina vuosina muuttumaan enemmän metropolimaiseksi.


Kiinassa värit symboloivat eri asioita ja jos käytät niitä väärin, loukkaat muita syvästi
Osittain totta. Punainen on onnen ja kaiken mahdollisen hyvän väri, valkoinen surun ja hautajaisten, kun taas keltainen oli perinteisesti keisareiden väri ja vain he saivat käyttää sitä. Vaikka väreillä on merkityksensä, ei nykyaikana niitä tarvitse miettiä liikaa, kunhan noudattaa esimerkiksi hää- ja hautajaisetikettejä. Onhan meillä länsimaissakin väreillä erilaisia symbolismeja, mutta jos käytät mustaa jonkun syntymäpäivillä, ei hän luule sinun vihjailevan jotain kuolemasta.


Kiinassa uskotaan kiinalaisiin horoskooppeihin
Kyllä ja aika samantyyppisesti kuin jotkut uskovat meidänkin horoskooppeihin. Jokaisella eläimellä on oma luonteensa ja vastamerkit, joiden kanssa sopii parhaiten suhteeseen. Varsinkin vanhempi sukupolvi saattaa olla asiassa taikauskoinen.

Horoskoopit ovat enemmän läsnä arjessa kuin länsimaissa, eikä niistä pitäminen ole hihhuliuuden merkki. Macaun kasino-bulevardin keskellä on kaikkien merkkien patsaat ja eräässä puistossa niiden muotoiset pensaat (ja siellä on myös delfiini mukana kuin kuuluisi joukkoon). Horoskooppieläimistä on myös koruja ja tauluja. Koska horoskooppi määräytyy synnyinvuoden, eikä -kuukauden mukaan, menee uuteen "omaan vuoteen" 12 vuotta. Kysymällä/tietämällä toisen horoskoopin voi myös päätellä hänen ikänsä, mikä on kätevää.


Kiinassa käytetään kiinalaista lääketidettä
Tietystikin :D Moni ei luota länsimaalaisiin lääkkeisiin, mutta en itsekään edes ennen Kiinaan muuttamista mielelläni ottanut vaikka särkylääkettä. Kiinalaisessa lääketieteessä keskitytään luonnollisiin raaka-aineisiin ja esimerkiksi hierontaan. Siihen liittyy myös vahvasti tiettyjen ruoka-aineiden kieltäminen. Kun on vilustunut tai on ihottumaa, ei saa syödä mereneläviä. Kaveriltani kiellettiin muu punainen liha kuin possu kuukausiksi, kun häneltä hoidettiin jotain vaivaa. Ei liity suoraan lääketieteeseen, mutta kiinalaiset myös uskovat, että kuukautisten aikaan ei saa syödä jäätelöä tai muuta kylmää.

Kiinalaisessa lääketieteessä on yrttijuomia/-keittoja, jotka parantavat erilaisia vaivoja, mutta myös meille tutumpia konkreettisia lääkepillereitä. Länsimaissa kiinalaista lääketiedettä pidetään humpuukkina, mutta tuskin se olisi ollut olemassa tuhansia vuosia, ellei se toimisi. Eikä siihen uskominen tarkoita, ettei kävisi myös lääkärillä tai että luottaisi yrttien parantavan kaiken. Kiinassa keskitytään ehkä enemmän poistamaan vaivan aiheuttaja kuin vain peittämään kipu. Molemmissa koulukunnissa on hyvät puolensa ja eri ihmisille ja eri asioihin toimii toinen paremmin kuin toinen. Ja siis totta kai Kiinassa myydään ihan länsimaalaisiakin lääkkeitä.


Nyt on korjattu ja vahvistettu moni uskomus, mutta jos niitä vieläkin tulee mieleen, kommentoikaa!
4 kommenttia on "(Harha)luuloja Kiinasta osa 2/2: Kiinassa saa tehdä vain yhden lapsen"
  1. Ai että, oon kahlannu tän melkeen koko blogin läpi. :D Oon siis ite aupairina tällähetkellä Pekingissä ja sun blogista oon kyllä saanu valtavasti vertaistukea! Oon kohta ollut täällä kuukauden, mutta en oo vielä tutustunut kehenkään ihmiseen, mistä vois löytää vaikka toisia aupaireja tm? Mulla on se ongelma, että en oo minkään järjestön kautta.. Ja sit vielä, mitä paikkoja suosittelet Pekingistä? :) Ihanaa syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Ja hei ihan ekana kaikki mahdolliset positiiviset vibat sinne! Pekingissä au pairointi ei välttämättä ole aina ihan siitä helpoimmasta päästä, mutta oli ehdottamasti elämäni parhaita päätöksiä lähteä sinne ja muistelen noita aikoja lämmöllä usein.

      Käytkö kiinan tunneilla? Sieltä vois löytyä väkeä, jos ei au paireita niin ainakin muita ulkkiksia. Ja au pair -järjestöille voi varmaan lähettää viestiä ja kysellä, onko heillä antaa suomalaisten tai muiden au paireiden yhteystietoja ja ainakin meidän järjestö (China educators) järjesti aktiviteetteja aina välillä, ehkä niihin voi liittyä mukaan. Sitten tietty kaikki fb-ryhmät alueen au paireille, mutta mun aikana ei ainakaan kai ollut sellaisia. Jos ihan villiksi ryhtyy niin ehkä Tinderistä yms (Tan Tan oli ainakin suosittu mun aikoina) voi koittaa etsiä ihan kavereitakin :D Onkohan Pekingissä jotain englanninkielisiä (tai miksei kiinankin) harrastuksia? Hostelleilta voi löytyä seuraa, mutta harvempi viipyy Pekingissä kauaa, tosin mä tiesin erään pojan, joka asui hostellissa ja oli töissä Pekingissä.

      Mulle vinkattiin aikoinaan yliopistoiden kampuksilla hengailua, että sieltä voi löytyä paikallisia kavereita. Siinä pitäisi kyllä olla todella aktiivinen, enkä itse koskaan lähtenyt kokeilemaan. Tätä minulle ehdottanut oli siis ranskalainen ja sitä kautta oli löytänyt ihmisiä, joille opettaa ranskaa. Suomea tuskin kukaan haluaa oppia, joten hieman vaikeampaa :D

      Suosittelen perus Sanlitun, sitten Solana-ostosalue ja 798 art district! Ja tietystikin kaikki nähtävyydet kuten forbidden city, summer palace ja totta kai Kiinan muuri. Mun kodin vieressä oli myös valtava Chaoyang park (tunnetaan myös nimellä Sun park), jossa oli vaikka mitä.

      Toivottavasti näistä oli jotain apua!

      Missä päin asut ja ootko kaveripuutetta lukuunottamatta viihtynyt Peksussa? :)

      Poista
    2. Ja tuli vielä mieleen Wangfujing-alue, joka on turistipaikka. Siellä on mm. yksi katu, josta voi ostaa kaikenlaista erikoista syötävää, kuten meritähtiä, skorpioneja ja tarantelloja :D Siellä on myös katuruokaa ja -juomia ja myynnissä kaikkea krääsää.

      Poista
  2. Voi ihanaa!! Kiitos vastauksista! <3 Ja oon kyllä muuten ihan viihtynyt täällä :) Nyt alkaa vaan tuntumaan siltä, että kaipais tälle perhe-elämälle jotain vaihtelua :D

    VastaaPoista