Uusissa kaupunginosissa tallustelua Tallinnassa

Kuten monelle muullekin suomalaiselle, on Tallinna minulle hyvin tuttu kohde. Siellä on rämmitty rännässä ja hikoiltu helteessä, kävelty tuntitolkulla ja ajeltu ympäriinsä halvoilla taxeilla, naureskeltu hauskoille sanoille ja kirottu suomalaisten turistien määrää. Etelä-naapurissamme on tultu käytyä niin monta kertaa, etten osaisi heittää arviota edes kymmenien tarkkuudella, mutta silti haluan aina palata sinne. Virossa ja Tallinnassa on vain sitä jotain.

Synttäriviikonloppunani lähdettiin koko perheen voimin yhdeksi yöksi Tallinnaan, jossa en ollut käynyt puoleentoista vuoteen ulkomailla asumisesta johtuen. Kaikki postauksessa kertomani kaupunginosat ovat varsin tunnettuja, joten en todellakaan luule löytäneeni jotain aivan uutta ja upeaa, josta kukaan muu suomalainen ei ole kuullut. Itse kuitenkin ensimmäistä kertaa menin Tallinnaan enemmän fiilistelemään kaupunkia kuin shoppailemaan kaupoissa, joita Suomessa ei ole - ehkä myös siksi, että kaikki Tallinnan "coolit" liikkeet löytyvät myös Macausta. Tallinnassa on niin paljon muutakin kuin vanhakaupunki ja Rottermann!

Jäätelön maut: avocado-lime & valkosuklaa (kyllä)

Ensimmäinen pysäkkimme oli Telliskivi, eli Tallinnan "hipsterialue". Se on täynnä katutaidetta ja baareja ja kun sääkin oli mitä parhahin, aivan loistava paikka hengailulle. Telliskiveen pystyy kävellä helposti vanhastakaupungista tai sinne voi mennä raitiovaunulla.

Istuimme terassilla polttavassa auringonpaistetta juoden siideriä ainakin tunnin ja olisi siinä voinut olla vielä tovin jos toisenkin. Miniloma kuitenkin patisti jäätelöiden (La Muu -nimisestä paikasta ostettujen) kautta ratikkapysäkille ja kohti seuraavaa paikkaa.

Päätepysäkki oli Kopli. Siellä ei näyttänyt ihan siltä kun olimme odottaneet ja melkein hypäsimme keskustaan päin menevään ratikkaan samantien. Onneksi emme näin tehneet, sillä puoli-innostunut "mennään kurkkaamaan merinäköalaa" johti hienon paikan löytämiseen. Alas avautui näkymät meren lisäksi hylätyille(?) junakiskoille, joille pääsi mäkeä alas pientä polkua pitkin. Upea paikka ja erittäin kuvauksellinen. Enkä ole ainakaan itse koskaan nähnyt kenenkään käyneen täällä.

Kolmas ja viimeinen uusi paikka oli hienostokaupunginosa Kadriorg, toisen pään päätepysäkki ratikalla. Paikka on tunnettu palatsista ja hienoista puistoista, joiden perässä mekin sinne lähdimme. Ikävä kyllä emme ehtineet kuin istahtaa ihanaan puistokahvilaan kun sininen taivas muuttui hetkessä harmaaksi ja alkoi kamala kaatosade. Vaikka sade menikin ohi aika nopeasti, ei voinut olla varma sen paluusta ja nyt kaikki paikat olivat mudassa. Päätimme siis luovuttaa ja lähteä takaisin majoitukseemme vaihtamaan vaatteet ennen illan ravintolavarausta, joka sijaitsi... Kadriorgissa :D

Söimme Mon Repos -nimisessä ravintolassa, joka jätti koko seurueen tyytyväiseksi. Illallakin oli lämmin, joten pääsimme istumaan puutarhaan, jossa meitä kävi moikkaamassa kukkapuskasta siilikin. Illallisen kohokohdiksi jäivät ehdottomasti popcorn-jättikatkaravut tulisella mangokastikkeella ja vadelmapiiras basilikajäätelöllä. Ei ihan niitä Tallinnan halvimpia ravintoloita, mutta sopuhintainen silti.

Majoituimme Rottermannissa, joka oli arvatusti loistava sijainti. Koska ensimmäisenä päivänä olimme juokseet ympäri kaupunkia - tai no ajelleet ratikalla - otimme toisen päivän iisimmin ja jäimme tuttuun vanhaan kaupunkiin. Kävelimme mukulakivikatuja, ihastelimme värikkäitä taloja, söimme sympaattisessa (joskin huonon palvelun omaavassa) ravintolassa ja kävimme kahdella näköalapaikalla.

Kohtuotsan näköalatasanne on tunnettu "the times we had" -tekstistään, jota on näkynyt ympäri instagramia. Tekstiä ei enää seinästä löytynyt, mutta upeat maisemat kyllä. Ja hyvin muuta muutakin turistia niitä ihailemassa. Vain muutaman minuutin kävelymatkan päästä löytyy Patkulin näköalapaikka, josta ei ehkä avaudu yhtä hienot näkymät kuin Kohtuotsasta, mutta siellä oli myös vähemmän populaa.

Ennen satamaan menemistä kävimme syömässä Tallinnan parhaat letut vakkaripaikassamme, Kompressorissa. Sunnuntai-iltapäivänä se oli aivan täynnä, mutta onneksemme saimme lopulta pöydän ja vieläpä ikkunan vierestä, mikä sopi helteisenä päivänä paremmin kuin hyvin.

Vatsat aivan täynnä (Kompressorin letut ovat ihan jäätävän täyttäviä!) saavuimme laivalle ja pääsimme ihastelemaan meren taakse katoavaa aurinkoa. Tallinna on ehdottomasti yksi lempikaupungeistani koko maailmassa ja voisin valehtelematta käydä siellä viikoittain. Toivottavasti ehdin/saan aikaiseksi lähteä sinne vielä ainakin toisen kerran Suomessa olon aikana, on nimittäin vielä paljon uusia kivoja paikkoja löydettävänä.

- - -

Tykkäättekö tekin Tallinnasta yhtä paljon kuin minä? Tai onko jollain sisäpiirin vinkkejä hienoihin paikkoihin siellä? :)