Joulupäivä Hong Kongin Disneylandissa

| On
joulukuuta 26, 2017

Tätä joulua en todellakaan viettänyt perinteisesti. Jouluaattona menimme Hong Kongiin ja Macauhun käymään tulleen perheeni kanssa Big Buddhalle (siitä postausta myöhemmin) ja joulupäivän vietimme siskoni kanssa Disneylandissa. Ei ehkä paras aktiviteetti vuorokautta aiemmin yhdeksän tuntia lentokoneessa viettäneelle, mutta kukapa jättäisi välistä mahdollisuuden päästä sisäinen lapsensa valloilleen?


Hotelliltamme Disneyyn mentiin kahdella metrolinjalla sekä spesiaalilla Mikki Hiiri -ikkunoin ja käsikahvoin varustellulla yhden pysäkin disney-linjalla. Tähtäsimme olla paikalla heti puiston avauduttua, vaikka Shanghain Disney-kokemuksen takia tiesinkin, että päivä tulisi olemaan hyvin voimiakuluttava. Siis kuinka huvipuistopäivän jälkeen on väsyneempi kuin täyden treenipäivän?

Pelkäsimme lomapäivän takia Disneylandin olevan tupaten täynnä, mutta onneksemme näin ei ollut. Tietysti jonot olivat silti sen pituisia, ettei moisia Suomessa usein näe. Jonotimme yleensä laitteisiin n. 45min, mikä on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin parin tunnin jonotus! Tällä kertaa ohittelua ei myöskään ollut havaittavissa.


Hong Kongin Disneyland on maailman Disneylandeista pienin ja eron Shanghaihin huomasi hetkessä. Siellä ei yhdessä päivässä ehtinyt nähdä kaikkea (myös koska jonottamiseen meni aina 2-3h..), mutta Hong Kongiin päivä riitti loistavasti. Laitteita oli aika vähän, mutta Disneylandiin ei pitäisikään mennä pelkästään niiden takia; siellä voi elää uudelleen lapsuusmuistojaan, katsoa esityksiä ja nauttia iloisesta tunnelmasta. Ja meille nykyajan some-kulttuuriin orjille ei montaa kuvauksellisempaa paikkaa löydy, se on varmaa. Ainut asia, joka Disneylandissa on aivan kamalaa, on ruoka. Molemmissa käymissäni puistoissa se on ollut kallista ja täysin liukuhihnakamaa, eikä laatua tai makua ole todellakaan mietitty.


Auringon laskettua värikkäät valot syttyivät palamaan ja puistosta tuli todella kaunis. Suurin osa laitteista lopetti toimintansa jo kahdeksalta, vaikka loppuilotukset alkaisivat vasta yhdeksältä. Me ja hyvin moni muu istuimme linnan edessä odottamassa tunnin saadaksemme hyvät paikat ja sanoaksemme ei Disneyn yritykselle patistaa ihmiset ostamaan ruokaa muun tekemisen puutteessa (en kyllä tiedä oliko tuo se oikea syy tahalliselle tunnin toimeettomuudelle, mutta näin salaliittoteorioilla väritetyt aivoni päättelivät :DD) Siinä maassa istuessa kiitti Hong Kongin säätä parikin kertaa. Kun voi joulukuun lopussa istua kiveyksellä tuntematta kylmää, on asiat aika hyvin. Ja  olivathan ne ilotulitukset odotuksen arvoiset. Shanghaissa en niitä kumpanakaan iltana jaksanut jäädä katsomaan (koko päivän seisominen on oikeasti rankkaa!) ja vieläkin vähän harmittaa.


Viimeisten rakettien sammuttua teimme MTR-asemalle sellaisen pikajuoksusuorituksen, että itse Usain Bolt'kin olisi vapissut. Emme todellakaan aikoneet jäädä ihmispaljouden jalkoihin ja katsomaan täysien metrojen lipuvan ohitse ennen kuin itse pääsisimme kyytiin. Nyt olimme ensimmäisten joukossa ja hyvä niin, sillä olimme matkalla satamaan ja Macauhun. En ollut etukäteen tarkistanut Kowloonin sataman viimeistä lähtöä, mutta sattuman kaupalla olimme siellä juuri kymmenisen minuuttia sitä ennemmin. Muuten olisi pitänyt kävellä takaisin metroasemalle ja ajaa neljännellä metrolla toisen saaren satamaan, jossa olisi tai ei olisi ollut tilaa loppuillan seilailuihin.

Lautassa silmäluomet painoivat ja jalkapohjiin pisteli. Macaun valojen heijastuessa meren pinnasta tuntui kuin olisi juuri suorittanut triathlon ja sormet menivät ristiin sen puolesta, että taxijono ei olisi pitkä. Olisin voinut nukahtaa pystyyn ja syödä viiden ruokalajin illallisen. Hotellille päästyä ei mennytkään kauaa siihen, että kaaduin sängylle ja maisemat vaihtuivat Disneylandista untenmaille.



P.s. Tykkää Veradventures-blogista facebookissa TÄSTÄ!
2 kommenttia on "Joulupäivä Hong Kongin Disneylandissa"
  1. Tervehdys,
    blogisi on inspiroivaa luettavaa näin joululomalla. En tiennytkään että sulla on ollut suuri kaipuu maailmalle, mahtavaa kuulla että opiskelet siellä! Varmasti hyödyllistä saada kansainvälistä kokemusta erityisesti tolla alalla. Mietin jos itsekin keksisin jotain, kandin paperit pitäis olla keväällä 2019 (aika harvinainen ja uusi ala) ja jatko on avoin. :D Aasiassa en ole vielä käynyt, vaikka muuten matkailukokemuksia on kertynyt mukavasti. Japani on ehdottomasti listalla, myös tuo Macau kuulostaa kieltämättä tutustumisen arvoiselta. Luulen että oma mukavuusraja ja kiinnostus muuttomielessä rajautuu Pohjoismaihin, erityisesti Norja on pyörinyt viime aikoina mielessä. Aika rohkeaa lähteä tuonne missä nyt opiskelet, hyvä että oot viihtynyt. Suurin kynnys itselläni luultavasti ulkomailla opiskelussa olisi huoli sopeutumisesta ja tavallaan pelko siitä mitä käy entiselle elämälle. Toki nykyään löytyy vaikka mitä teknologiaa että voi pitää yhteyttä läheisiiin/tuttuihin, plus lentoliikenne toimii. Muutin viime vuonna Helsingistä pienempään kaupunkiin ja se on ollut ihan ok, en tiedä onko ajatus "eristäytymisestä" ihan yhtä pätevä vaikka muuttaisi juuri Suomen sisällä tai sitten toiselle puolelle maailmaa. Onneksi ihmisiä on niin paljon että todennäköisesti löytää jonkun samanhenkisen ja voi sitten kehittää elämäänsä uudessa paikassa tavallaan uuteen suuntaan, taisit yhdessä postauksessa mainita sen tyhjän taulun. Nyt kun on asunut Helsingissä ja alle 100 000 asukkaan kaupungissa, niin olisko seuraavaksi sitten vuorossa miljoonakaupunki. :D Anyway, kriteereitä olisivat ainakin turvallisuus, ei liian kuuma ilmasto, avoin ilmapiiri ja edistynyt/laadukas koulutus. Saa nähä minne elämä kuljettaa!

    Tykkään paljon sun blogista (pääsin postauksissa vuoteen 2016 wuhuu!), on oikein nautinto lukea hyvin kirjoitettua tekstiä ja kuviakin on sopivan verran & nekin hienoja. Erityiskehu myös siitä että kerrot rehellisesti sun elämästä, sokerikuorrutetut tarinat on vähän nähtyjä. Mulla olisi alunperin ollut kysymyksiä, mutta oikeastaan löysin jo niihin vastaukset postauksista.. Mielenkiintoista kyllä lukea miten oot sopeutunu noin erilaiseen kulttuuriin, toivottavasti 2018 sujuu yhtä onnistuneesti! :)

    Terveisin ex-luokkatoverisi (lähikoulusta, jos satut tuntemaan muita samannimisiä ;D) Vera

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Kiva, että tulit kommentoimaan ja tietysti muistan kaimani haha!

      Ulkomaille muutossa vaikeinta on juuri se lopullisen päätöksen tekeminen, mutta itse ainakin sopeuduin niin Pekingiin kuin Macauhunkin aika nopeasti ja hyvin. Ja varsinkin jos menee opiskelemaan, tutustuu helposti samanikäisiin ihmisiin. Tietysti itsekin etukäteen jännitin, löytyykö samanhenkistä seuraa niinkin erilaisesta paikasta, mutta kun itse on avoimin mielin ja hymy suussa liikkeellä, tutustuu muihin maassa kuin maassa. Pohjoismaissa varmasti vielä helpommin kuin Aasiassa. Itse ajattelin etukäteen niin, että kunhan löytyisi edes yksi hyvä kaveri, niin pystyisin sopeutua elämään ja kaikki muu olisi plussaa. Ihan kiva kuitenkin, että niitä kavereita löytyi enemmän kuin yksi :D

      Suosittelen tietystikin ulkomailla siipiensä kokeilua, sillä vaikka päätyisikin Suomeen palaamiseen, on kokemus ikuinen. Ja mistäs sitä koskaan tietää, ehkä löytääkin itselleen uuden täydellisen asuinpaikan. Ja näin nuorena vielä on vapaa tekemään asioita oman mielen mukaan, kannattaa siis lähteä, vaikka "edes" Norjaan!

      Kiitos todella paljon ja kiva kuulla, että postauksia on tullut luettua yksi jos toinenkin! :)

      Poista

EMOTICON
Klik the button below to show emoticons and the its code
Hide Emoticon
Show Emoticon
:D
 
:)
 
:h
 
:a
 
:e
 
:f
 
:p
 
:v
 
:i
 
:j
 
:k
 
:(
 
:c
 
:n
 
:z
 
:g
 
:q
 
:r
 
:s
:t
 
:o
 
:x
 
:w
 
:m
 
:y
 
:b
 
:1
 
:2
 
:3
 
:4
 
:5
:6
 
:7
 
:8
 
:9