Halloween in Hong Kong... again

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Viime vuoden tapaan lähdimme taas kavereiden kanssa viettämään Halloweenia Hong Kongiin. Tällä kertaa päätettiin jäädä kaupunkiin yöksi ja siirtyä siitä vielä Shenzheniin pariksi päiväksi kun normaalin kolmen päivän viikonloppuumme yhdistyi vielä yksi public holiday -päivä.

Tällä kertaa tunsimme toisemme paremmin kuin viimeksi ja siksi minä ja kaksi muuta kaveria lähdimme matkaan jo 8:30 lautalla tietäen, että yksi kavereistamme on aina myöhässä (oli viime vuonna juuri samaiselta matkaltakin) ja Kinin piti hoitaa aamupäivällä virallisia asioita. Kahden Macausta hitaasti lähtevän piti olla 11:00 lautassa, mutta loppujen lopuksi tapasimme heidät vasta 14:30... Noh eipä siinä mitään, me muut ehdimme jo viedä matkalaukut Airbnb:hen, emmekä joutuneet maksamaan 10+ euron talletuslokeromaksua huvipuistossa.




Ocean Parkissa on joka Halloween kummitustaloja ja tänä vuonna teemana olivat Saw-leffat. Teema ei kyllä ollut esillä yhtä vahvasti kuin viime vuoden teema oli ja muutenkin kauhutaloja oli vähemmän. Puistossa oli tapahtunut aiemmin tänäsyksynä tapaturma miehen lähtiessä pois "polulta" kauhutalossa, mikä varmasti oli yksi syistä talojen vähemmyyteen ja matalempaan profiiliin.

Viime vuonna jouduimme jonottamaan kaikkialle 1-2 h puiston ollessa aivan täynnä, mutta koska tällä kertaa olimme liikkeellä perjantaina keskellä päivää, ei ihmisiä ollut lähellekään yhtä paljoa. Ocean Parkin kaduilla kävelee välillä näyttelijöitä, jotka pelottelevat ohikulkijoita (videosta tekemäni kuvasarja hieman ylempänä). Varsinkin pimeän tultua joutuu välillä vaikka mitten hyökkäysten kohteeksi ja saa kirkua kyllä kurkun täydeltä. Yksi kavereistani oli silminnähden peloissaan jo kaukana odottavia hahmoja ja tämäkös vasta heitä aina innosti pelottelemaan juuri häntä :D Myös minä pääsin helposti kohteeksi erottuessani joukosta.


Kuinkas ollakaan, minulle taas sattui ja tapahtui. Yhdellä kadulla alkoi vogueing-tanssiesitys, jonka katsojarinkiin liityimme paremman tekemisen puutteessa. Esityksessä tuli osio, jossa yleisöstä alettiin hakemaan osallistujia mukaan. Töytäisin hieman tanssia harrastavaa kaveriani eteenpäin vain tajutakseni, että yksi esiintyjistä katsoi minua suoraan silmiin ja viittoi luoksensa. Sekunninmurto-osan harkinnan ja kavereiden hurrauksen saattelemana päätin lähteä mukaan.

Meidät jaettiin kolmeen ryhmään, joista kahdessa oli esiintyjän lisäksi vain yksi ihminen ja yhdessä kolme kaverusta. Itse olin tietystikin yksin. Ainoa miestanssija alkoi kuuluttaa kanttoniksi pitkiä ohjeita ja minun esiintyjäparini englanninsi yksinkertaisesti: "he wants us to pose".

Harjoittelimme kolme poseerausta pikaisesti, minkä jälkeen sain kuulla olevani team 1 ja nyt oli meidän vuoromme. Niinpä kävelimme "catwalkilla" katsojien edessä ja teimme poseerauksemme. Tämän jälkeen muut ryhmät tekivät saman. Kaikkien esiinnyttyä oli huutoäänestyksen vuoro. Minä ja toinen yksinoleva saimme eniten huutoja ja sitten meidän käskettiin battleta :DD Niinpä siis käppäilimme hieman ympäriinsä ja sitten teimme poseeraukset vastakkain ilman mentoreitamme. Voittajaa ei koskaan julkistettu, mutta hauskaa oli! Nyt voin sanoa ottaneeni osaa julkiseen vogueing battleen. Moni tuskin voi sanoa samaa.


Seuraavana päivänä veimme matkalaukut säilytykseen ja lähdimme kaupungille. Jalat olivat aivan poikki vieläkin edellisestä päivästä, eikä koko päivän shoppailu, varsinkin kun en itse ostanut mitään, auttanut asiaan. Kaverit halusivat katsella meikkimerkkejä, joilla ei Macaussa ole kauppaa, joten vietimme yli tunnin pienellä, aivan täydellä ostoskeskuksen kujalla, jossa merkeillä oli omat pienet kojunsa. Erittäin epämielyttävä kokemus, sen voin sanoa.

Macauhun -ja hyvin moneen muuhinkin paikkaan- verrattuna Hong Kong on todella kiireinen ja täynnä ihmisiä. Macaulaiselta ruusupilveltä tipahtaa hetkessä kun autot eivät anna jalankulkijoille tietä, keskustassa on tungettelevia myyjiä ja ihmiset kulkevat pitkin MTR-tunneleita kuin robotit. Kadulla näimme valkoihoisen, kuulemma venäläisen (, mutta aasialaiset sanovat kaikkia blondeja venäläisiksi, joten en mene vannomaan sen puolesta), youtubaajan, joka tekee videoita kanttoniksi ja Waldoksi pukeutuneen kitaransoittajan (katso alempi kuva). Vaikka tein tietoisen päätöksen muuttaa Macauhun enkä Hong Kongiin, on pakko myöntää, että HK:ssa aina sattuu ja tapahtuu kaikenlaista.

Mong kok:ssa asuu kuulemma cool/badass nuoria aikuisia, minkä takia kanttonin slangilla MK tarkoittaa vastaavantyylistä tyyppiä :D Me yritimme olla MK-tyylisiä kuvassa metron lähestyessä ja ihmisten kävellessä koko ajan kameran edestä. Tämä on ainut kuva, jossa jonkun ohikulkijan pää ei ole mukana.

Pitkän päivän päätteeksi suunnitelmana oli siirtyä Shenzhenin rajalle bussilla ilta yhdeksän maissa, mutta kuinka ollakaan, bussit olivat tietysti loppuunmyydyt kun saavuimme terminaaliin. Otimme siis viiteen pekkaan alle taxin (eli neljä jakoi takapenkin) ja ajoimme melkein tunnin rajalle. Siellä ei onneksi ollut hirveästi ulkkareita, joten pääsin suhteellisen nopeasti läpi. Macaulaiset pääsevät niin Hong Kongiin kuin Kiinaankiin e-channelia (= ei tarvitse nähdä passintarkastajaa vaan vain skannatta ID-kortti koneessa) pitkin hujauksessa ja minua pitää aina odotella. Mitä tekisinkään macaulaisesta henkkarista...

Shenzhenistä sitten ensi postauksessa.

Happy Halloween! (hieman myöhässä)


Post Comment
Lähetä kommentti