Terveisiä Kiinasta!

perjantai 3. heinäkuuta 2015
Mun ekan päivän aikana oon...

... Selvinny hengissä jättilentokentältä
... Syöny aamupalaks nuudelia
... Juonu kuumaa vettä
... Ollu juomatta mitään (jos laimealta kuravedeltä maistuvaa keittoa, "puuroa", ei lasketa) koko ruokailun ajan
... Huomannu, että Pekingissä on yllättävän paljon puita
... Joutunu melkeen autokolariin
... Tullut luulluks olevani Ukrainalainen
... Ollut erittäin tuijotettu
... Ollut poliisipoika/miehen "ihastuksen kohde" kun käytiin ilmottamassa mun Kiinassa oleskelusta
poliisiasemalle
... Saanut omat sisäkengät
... Ollut osaamatta käyttää kraanaa

Mun hamtaro-plagiaatio teemainen vessa (oma vessa!!) ja outo kraana

... Nauranut, kun perhe maistaa salmiakkia
... Nukkunu kerrossängyssä
... Nukkunu 6h päikkärit ja nähny unta au pairina olemisesta
... Käynyt erittäin hämmentävässä (saattaa johtua siitä, etten ymmärtäny mitään) pianon soiton harrastamisen aloittamista edeltävässä haastattelussa

Ope oli varsinainen persoona, koko ajan huutamassa ja vetämässä show'ta. Kuvan poika oli siellä soittamassa kun me tultiin ja kun Timothylta kyseltiin jotain kysymyksiä, huus se vastauksia sivusta :D Se oli siis vanhempi kuin Timothy ja soittanut pianoa jo kauan, joten ihmekkös kun osaa.

... Tullut syödyksi ötököiden toimesta
... Menettänyt hermot hitaaseen nettiin (sentään VPN:n avulla pääsen länkkärisivuille, mutta sitten väliin astelee surkea wifi) (Kuinka ironista, että just kun olin lisäämässä tähän kohtaan kuvaa, katkes nettiyhteys)

... Saanut kiinalaisen nimen <3: Dong Wei Na

------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 

Lentokentällä mua oli vastassa host mom ”Megi”(?) ja Kiinan yhteyshenkilö nimilapun kanssa, mutta oisin huomannu ne muutenkin innokkaista "Vera, Vera" -huudoista johtuen. Olin niin iloinen, kun pääsin joidenkin ns. tuttujen hoivaan, koska olin niin pihalla koko lentokentällä olo ajan. Saattaa johtua siitä, etten nukkunu kun pari tuntia koneessa. Onneks mulla sentään oli ollut paikka hätäuloskäynnin kohdalla, joten jalkatilaa oli kerrankin tarpeeks. En ees haluu kuvitella missä kunnossa oisin ollu, jos en ois saanu yhtään unta.

Matka lentokentältä kämpille kesti ainakin puol h, varmasti reilusti ylikin. Juteltiin kaikenlaista, mulle kerrottiin vähän mitä ekoina päivinä tapahtuu ja millä nimillä kutsun perheenjäseniä. Olin oikeestaan yllättyny siitä, miten normaalilta kaikki tuntu. En ollu mitenkään jännittyny, enkä ollu yhtään epävarma ja ujo. Vaikka tuntuukin vähän oudolta hiippailla toisten nurkissa, voin olla tosi rennosti jo. Mut otettiin heti tosi lämpimästi vastaan ja koska Megi on ite asunu ulkomailla, ymmärtää se tosi hyvin kulttuurieroja. Se kysy haluunko syödä kiinalaisittain (jokainen ottaa puikoilla monilta lautasilta) vai mieluummin länsimaalaisesti. Totta kai olin avoin, enkä mä haluu, että nää muuttais tapojaan vaan koska mä nyt satun haluamaan oman yksityisen annoksen. Megi myös sanoo koko ajan, että jos joku on tosi pahaa, ei sitä tarvii syödä ja heti kysy mun ruoka-annostottumuksista. Mun ei siis tarvinnu montaa päivää häpeillä vähäistä syömistäni aatellen, että ne luulee, etten tykkää mistään ja vaan nirsoilen. Oon kyllä maistanu täällä kaikkea (in your face kaikki, jotka sanoo mua ylinirsoks) oudosta hedelmästä siihen kuravesipuurokeittoon, johonkin ruusunmarja snackeihin ja kaikista oudoimpana yhdistelmänä varmaan suolakurkun tapaisista jutuista leikattuja suikaleita, joiden kanssa oli jauhelihaa. Se oli, ihme kyllä, varsin hyvää!

Koti

Kun tapasin Timothyn, 4v., ekan kerran, lähti se aina huoneesta karkuun, eikä suostunu sanomaan mitään. Lopulta eläinkirjasta ja pehmoleluna löytyneen Nemo-kalan kautta meille syntyi yhteinen sävel. Timothy osaa enkuks värit ja laskea, muuta en oo ainakaan huomannu, että se muuten oikeen ymmärtäis. Se puhuu mulle kiinaa luullen, että mä ymmärrän ja mä sille enkkua saamatta myöskään mitään vastakaikua. Olin aluks ihan varma, ettei Timothy yhtään tykkää musta, mutta kuulemma se tykkää musta paljon, koska haluaa koko ajan jakaa kaikkee syötävää :D Jouduin jopa syömään sen aloittaman porkkanan palan, koska en halunnu särkeä meiän ystävyyttä heti alkumetreillä. Miten kukaan voi muka kieltäytyä, kun joku kattoo suurilla mustilla silmillä ja ojentaa nakerrettua porkkanaa?

Perheeseen kuuluu siis Megi, Timothy, isä Tong/Ton/tms, mummo Nainai ja siivooja&kokki&nanny, jota kutsutaan Ayi (täti). Ainoostaan Megi osaa englantia, isä pärjää kääntäjien avulla (eikä ees oo mitään Google-kääntäjiä (ei sillä, että google jotenkin toimis muutenkaan), vaan nää oikeesti kääntää tosi sujuvasti) ja muut ei ees yritä, eikä varmaan osaa yhtään. Ayi osaa pari sanaa, mut en ikinä oo ihan varma, puhuuks se englantia vai kiinaa…

Kiina vaikuttaa paljon länsimaalaisemmalta, kuin aattelin. Toisaalta, oon kävelly vaan meiän about neljän talorivistön alueella ja auton kyydissäkin oon nähny vaan motaria ja meiän aluetta pinnallisesti. On tosi hauskaa istua jossain ja kuulla kuinka ympärillä puhutaan ja aina välillä kuuluu ”Vera”, ”Wei na” tai ”Fenlan”, mut kukaan ei selitä mulle mitään. Ehkä sitten ku kielitunnit alkaa, alan ymmärtää paremmin. Nytkin oikeestaan sitä ymmärtää aina pari sanaa sieltä täältä, joten tiiän esim, että Timothya käsketään koko ajan puhumaan mulle englantia, ei kiinaa ja siellä pianojutussa pysyin mukana sen verran, että laskettiin neljään. Myös Timothyn ”bu yao” (= en halua) –huudot tulee varsin ymmärretyksi.

Sain kuulla toimiston yhteyshenkilöltä, että Pekingiin on tulossa toinenkin suomalainen joskus heinäkuun puolessa välissä kai! Ja kielikurssilla tuun opiskelemaan kahdestaan jonkun australialaisen tytön kanssa, mikä on hyvähyvähyvä. Ehkä mä sittenkin saan jostain kavereita.. XD

(Kirjoitettu 2.7, mutta kiitos netin, en päässyt postaamaan. Aluks olin ihan varma, että netti toimii ilman VPN:ää ja VPN varsinkin ihan loistavasti, mutta ei ois pitäny nuolaista ennen kuin tipahtaa. Hyvä kun saan pitkän sotimisen jälkeen lähetettyä yhden viestin ja tuijotettua latauskuvaa ikuisuuden sormet ristissä. Läheiset: älkää siis huolestuko, vaikka en saa laitettua viestiä tai tsägällä sitten saat sen yhden ainokaisen, joka menee läpi. Saan 4G-liittymän (tai vastaavan) kai joskus)
6 kommenttia on "Terveisiä Kiinasta!"
  1. Oijoi! 😍 Kuulostaa nii kivalt et jopa mä oon vähä kade! Lisää kuvii ja sun pitää tehä zhong guo language lesson joskus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvat on erittäin työn takana näide nettijuttujen takii, mut yritän saada niit koneelle ja postaukseenki asti 😄 ja ooppas enemmä kade ku tääl on koko aja about +35

      Poista
  2. Heippa! :) En löytänyt sun sähköp. tältä sivulta joten kirjottelen tähän! Eli Allianssista vinkattiin että olet jo Kiinassa ja itse olen lähdössä nyt heinäkuussa (näillä näkymin) Pekingiin au pairiksi , eli olis kiva kirjoitella! :) Tässä on minun sposti: cloudbird11@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah joo hyvä!!! Laitan sulle sähköpostia heti kun ehin!

      Poista
  3. Oi tää kuulostaa niin mielenkiintoiselta! Voin kuvitella, että ovat aivan sekaisin kun blondi astuu aasialaisten joukkoon:')

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, kyllähän niitä katseita kertyy ja aina välillä joku haluu ottaa kuvan mun kaa tai musta :D ja kaikki on aina kamalan kiinnostuneita ja kyselee mun perheeltä mistä oon kotoisin

      Poista