10 parasta asiaa ulkomailla opiskelussa

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Näin koeviikkojen keskellä, kun mikään positiivinen adjektiivi ei päädy samaan lauseeseen koulun kanssa, on hyvä aika pysähtyä miettimään juurikin näitä hyviä asioita opiskelussa. Tai ehkäpä siellä jossain on joku, joka harkitsee ulkomaille lähtemistä. Toivottavasti tämä postaus inspiroi edes hieman. Tässä siiskin 10 lempiasiaani ulkomailla opiskelussa:


1. Se on "helppo" tapa muuttaa ulkomaille
Helppo on lainausmerkeissä, koska on vähän subjektista, onko kolme-neljä vuotta päivittäin koulussa käyminen, lukuisat projektit ja miljoonan kokeen tekeminen itse kullekin helppo tapa muuttaa ulkomaille. Sanoisin kuitenkin, että se on huomattavasti helpompi tapa kuin yrittää etsiä töitä kotoa käsin, löytää yritys, joka auttaa työviisumiin tarvittavissa asioissa ja sitten yrittää etsiä kämppää. Tässä senaariossa on tietysti oletusarvona, ettei muuta EU-alueen sisällä. Silloin asiat ovat huomattavasti helpompia.

Joka tapauksessa, koulun kautta on helpoin muodostaa itselleen elämä uuteen maahan. Samanikäistä seuraa löytyy joka puolelta ja näin saa nopeasti kavereita. Moni koulu myös auttaa asuntojen kanssa tai tarjoaa oman majoituksensa.


2. Saa kavereita eri puolilta maailmaa
Ai ulkomailla tapaa ihmisiä eri maista? Ei kai! Tämä pointti on varmaan hyvin nopeasti mielessä jos harkitseekaan ulkomaille lähtöä. Kun on kavereita useista maista, näkee paljon eri kulttuureita ja pääsee mukaan tilanteisiin, joihin ei muuten pääsisi, esimerkiksi yöpymään paikallisen perheen kotona. On myös aina mielenkiintoista kuulla eri maiden jutuista, esim kuinka Australiassa punahiuksisia kutsutaan "ranga":ksi ja yksi punapäinen politiikko oli eronnut työstään suuresti tämän ranga-huutelun takia tai kuinka Kiinassa on kierretty yhdenlapsenpolitiikkaa.

Kansainvälisissä kavereissa on myös huono puolensa, sillä koskaan kaikki eivät ole samaan aikaan samassa paikassa. Toisaalta, ympäri maailmaa olevista tuttavista on hyötyäkin: saa syitä matkustaa uusiin paikkoihin ja ehkäpä joltain irtoaa majapaikkakin tarpeen vaatiessa.


3. Joutuu usein mukavuusalueen ulkopuolelle
Joillekin tämä on pahin painajainen, mutta itse olen oppinut rakastamaan sitä tunnetta kun on aivan hukassa - varmaankin juuri siksi, että olen hakeutunut sellaisiin tilanteisiin ulkomaille lähtemällä. Itse tunnen kehittyväni ihmisenä joka kerta kun selviän jostain uudesta tilanteesta, varsinkin jos sitä olen etukäteen jännittänyt. Kuten lukuisatkin sanonnat sanovat, mukavuusalueelta lähteminen avaa vaikka mitä ovia.


4. Oppii uuden kielen tai vähintäänkin englannin taidot paranevat
Vaikka kanttonin taitoni ovatkin naurettavat ja mandariini hyvin ruosteessa, osaan molempia huomattavasti enemmän kuin osaisin Suomesta käsin. Näiden kahden kielen lisäksi yllätyksenä olen napannut Macausta mukaan japanin, joka on valinnainen kieleni koulussa. En sitäkään tietystikään osaa erityisen hyvin, mutta kuten sanottu, paljon enemmän kuin jos en olisi lähtenyt tänne. Kaikkia kolmea kieltä voin tulevaisuudessa kehittää ja niistä omaamani pohja on varsin hyvä perusta.

Näiden kielten lisäksi englantini on kaukana  siitä mitä se oli lukiolaisena - hyvässä mielessä. Akateeminen sanasto karttuu koko ajan, kuten myös rohkeus puhua vieraistakin aihealueista ja kun sitä joutuu käyttää päivittäin, alkaa kielioppikin sujua ilman että siihen edes kiinnittää pienintäkään huomiota. Tärkeimpänä asiana kielten oppimisen kannalta on tietystikin, ettei pelkää tehdä virheitä. Niitä pakostikin tulee kun puhuu päivässä 8+ tuntia vierasta kieltä, mutta ei se haittaa. Kaikki tekevät virheitä, jopa natiivit, ja silti tulee ymmärretyksi.


5. Maailmankuva avartuu kun on itse se ulkopuolinen
Se tunne kun tajuaa olevansa maahanmuuttaja. Noh, omalla kohdallani olisi aika huolestuttavaa jos aasialaisten keskeltä en erottaisi itseäni, mutta asiassa on muitakin seikkoja kuin ne ulkonäölliset. Oletko ennen joutunut käydä maahanmuuttotoimistossa? Tai näyttää passiasi poliisille julkisella paikalla? Saanut erikoiskohtelua (hyvässä tai pahassa), koska et ole paikallinen? Laskelmoinut viisumisi loppumispäivää suhteessa matkasuunnitelmiisi? Tajunnut, ettet voi jäädä opiskelumaahan ilman hyvää syytä kun opinnot loppuvat? Ja miltä tuntuukaan kun sinua pidetään ikuisesti turistina vain siksi, ettet ole asunut kyseisessä paikassa koko elämääsi? Pakosti alkaa kelailemaan enemmän ulkomaalaisten asemaa ja oikeuksia kun on itse siinä tilanteessa. Monia juttuja ei tule edes ajateltua jos vain asuu omassa kotimaassaan.


6. Itsenäistymiseltä ei voi välttyä
Bing! Ja asut kaukana vanhemmistasi. Turha pyytää heitä pesemään pyykkiä, laittamaan ruokaa tai auttamaan laskujen kanssa. Yhtäkkiä tajuaa, kuinka monta kertaa viikossa pitää käydä ruokakaupassa ja kuinka ärsyttävää on laittaa vaatteita kuivumaan kerta toisensa jälkeen. Pankkitilin tai puhelinliittymän avaamista ei voi sysätä kellekään muulle, eikä kukaan ole vahtimassa, että huone on siivottu ja läksyt tehty. On pakko.... -uskallanko sanoa sen?- ...aikuistua.


7. Itsensä oppii tuntemaan paremmin
Kun aloittaa elämän "alusta", tyhjältä kankaalta, tajuaa, mitkä asiat itselle ovat tärkeimpiä. Mitä tai keitä ikävöi, mitä ei kaipaa uuteen elämäänsä ja mitä uusia asioita tulee mukaan. Kun käy läpi jonkun suuren mullistuksen, on pakko kelailla asioita ja omia ajatuksia, joita ei muuten tulisi ajateltua.

Ulkomailla oppii tuntemaan omat rajansa ja oman potentiaalinsa. On helpompi tehdä ja etsiä sitä omaa juttuaan kun ei ole tuomitsevia menneisyyden tuttavia tai muita rajoitteita. Huomaa myös millaisiin ihmisiin tutustuu kun kehenkään ei ole minkäänlaista sidettä etukäteen ja millä tavalla käyttäytyy silloin kun kenelläkään ei ole mitään oletuksia sinusta. Toivottavasti sieltä peilistä katsoo takaisin parempi sinä, sinä 2.0.


8. Pääsee matkustamaan eri paikkoihin kuin Suomesta käsin
Opiskelit sitten jossain Euroopan maassa tai todella kaukana Suomesta, maassa, jossa jopa "tylsät naapurimaat" ovat sinulle mitä eksoottisempia kohteita, tulet varmasti käymään paikoissa, jonne et Suomesta lähtisi tai joista et edes tietäisi. Itse en todellakaan olisi käynyt Hong Kongissa lukuisia kertoja, Shenzhenissä tai Zhuhaissa, pääsiäislomalla Thaimaassa tai varannut soolomatkaa Vietnamiin. Vieläkin bucket listilläni on niin monta kohdetta Aasiassa, että aika (ja raha) loppuu pakosti kesken. Suomesta tuskin lähtisin Bruneihin, Myanmariin tai Malesiaan, mutta täällä ne ovat todella helposti saavutettavissa - puhumattakaan Japanista, Koreasta ja Taiwanista, joihin kyllä matkaisin vaikka maailman ääristä.


9. Arkikin on jännittävää - ainakin jännittävempää kuin Suomessa
Jokainen päivä on kielitunti ja jokainen päivä on seikkailu. Jopa ruokakaupassa käyminen on kivempaa kuin Suomessa (jos ei oteta huomioon sitä, ettei kaikkia tuttuja tuotteita ole saatavilla..!!) ja pelkkä kävelyretkikin voi johtaa vaikka mihin. Ei sillä, että Suomi olisi läpitylsä maa, mutta kun jossain asuu vuositolkulla, tulee siitä varsin tuttu paikka. Vaihtelu aina virkistää ja ulkomailla asuessa joka ikinen asia on ainakin hieman erilainen kun Suomessa. Pelkkä lounaan ostaminen voi olla seikkailunsa jos tietää, ettei jaa myyjän kanssa yhteistä kieltä.


10. Ulkomailla opiskelu on korvaamaton kokemus koko loppuelämäksi
On hassua tehdä mielikuvitusmatka tulevaisuuteen, jossa kerron lapsilleni villistä nuoruudestani ja siitä kuinka opiskelin Macaussa. "Onpas äiti cool", sanovat tulevat lapseni silmät säihkyen, eivätkä tietenkään huokaile siitä, että kerron samaa tarinaa sadatta kertaa tai siitä, ettei heitä vähempää voisi kiinnostaa nuoruuteni.

Ulkomailla opiskelu tulee olemaan ikuisesti osa sinua ja identiteettiäsi, palasit sitten Suomeen tai jäit niille teillesi. Ainakin omasta mielestäni ulkomailla asuneet ihmiset ovat mielenkiintoisia ja heillä on aina tarinoita kerrottavaksi. Uskomatonta ajatella, että ehkäpä joku pitää minua mielenkiintoisena :D Aasiassa opiskelu saa yleensä ihmisiltä "siis mitä?" -reaktion, joka johtaa vaikka minkälaisiin keskusteluihin. Macaussa opiskelun tuoma hämmennys tuskin koskaan laantuu ja varsinkin jos palaan joskus Suomeen, saattaa menneisyys tulla varsinaisena yllätyksenä.

Kaikkein tärkeinpänä, jos ikinä epäilen itseäni, voin aina muistella sitä, että uskalsinpahan lähteä yliopistoon ulkomaille. Se kokemus ei koskaan lähde pois.


p.s. koulupukukuvat ovat kaikki viime vuodelta, meidän ei onneksi tarvitse pitää niitä kuin ykkösellä :D
Post Comment
Lähetä kommentti