Image Slider

Mitä Missä Macao: Perusnähtävyydet Macaon saarella

lauantai 24. maaliskuuta 2018

Mitä Missä Macao on uusi postaussarja, jossa annan matkavinkkejä Macaoon. Ainakin näin alkuun formaattina ovat päivämatkoihin sopivat reittisuunnitelmat, mutta ei sitä koskaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Macaon perusteisiin voi tutustua Macau dos and don'ts -postauksestani.

Tällä kertaa postauksessa annan päivämatkaidean, joka soveltuu hyvin Macaossa ensi kertaa käyvälle, joka ei halua kuluttaa liikaa aikaa ja energiaa saarelta toiselle kulkemisessa - pysyttelemme siis Macau Peninsula:lla, pää"saarella". Tällä saarella sijaitsee suurin lauttasatama (Macaossa on tosiaan kaksi satamaa, ole siis perillä kumpaan olet menossa/haluat mennä), pisin rajapätkä Manner-Kiinan kanssa ja Hong Kong-Zhuhai-Macau -silta. Jos haluaa Macaosta kattavan pintaraapaisun, on tämä reitti oiva tapa se toteuttaa.

P.s. Vakituisille lukijoille ehkä iskee silmään uusi tapani kirjoittaa Macao. Ilmeisesti kyseinen paikka on virallisesti suomeksi Macao, kun taas portugaliksi (virallinen kieli) ja englanniksi Macau. Molempia tapoja kirjoittaa näkee siellä sun täällä, itse olen omaksunut U-muodon. Kuitenkin, jotta mahdollisimman moni voisi löytää nämä postaukset (Macaosta kun ei kuitenkaan ihan hirveästi tietoa ole suomeksi), päätin omaksua suomalaisen kirjoitusasun ainakin näihin matkapostauksiin.


Pysähdys 1: Ruins of St. Paul's (大三巴牌坊)
Perille pääseminen: Satamasta taxi tai ilmainen kasinobussi. Lisäapua voi pyytää infotiskiltä, mutta mm. Wynn-bussilla pääsee aika lähelle (kävelyä kauniilla, mutta ihmistäyteisillä kaduilla sieltä vielä 1,5km).
Hinta: Ilmainen
Sisäpiirivinkki: Rauniot ovat erittäin suosittu kohde Macaossa ja varsinkin lomapäivinä kadut sinne voivat olla aivan täynnä kiinalaisia turisteja. Jos haluat välttää ihmismassat, mutta menettää ensinäyn  "wow"-efektin, saavu paikalle takakautta, Rua de Dom Belchior Carneiro:lta.

Macaon ehdottomasti tunnetuin nähtävyys, kasinoiden rinnalla, on Ruins of St. Paul's, eli Pyhän Paavalin kirkon rauniot. Kyseinen kirkko on portugalilaisen kirkkokunnan 1600-luvulla rakennuttama ja se on osa Macaon historiallista keskustaa, joka on UNESCO:n maailmanperintöluettelokohde. Kirkko on päätyi raunioiksi kolmen tulipalon takia, joista viimeisimmän jälkeen sitä ei enää uudelleenrakennettu.

Raunioiden lähellä on paljon pikkukiskoja, joilta voi ostaa juomia, kuuluisia egg tartseja ja muuta pikkusyötävää.


Pysähdys 2: Monte Fort (大炮台) ja Macau Museum
Perille pääseminen: Ruins of St. Paulsilta parin minuutin kävely
Hinta: Monte Fort - ilmainen, Macau Museum MOP15 (1,5€) aikuiselta
Sisäpiirivinkki: Macau-museo ei ole mikään elämääjärisyttävä kokemus, mutta sen ympäristössä/päällä olevalta Monte Fortilta avautuvat hienot 360-maisemat Macaon ylle.

Kirjaimellisesti Ruins of St. Paulsin vieressä kohoaa linnake, joka rakennettiin puolustamaan Macaota merirosvoilta. 1622 se onnistuneesti esti hollantilaisten yrityksen vallata Macao, joten Monte Fortilla on todellakin historiallista arvoa kaupungille. Se on viereisten raunioiden tavoin osa historiallista keskustaa.

Macau Museumissa on paljon tietoa Macaon historiasta ja vaikka aiemmin mainitusti se ei ole erityisen ihmeellinen, ei se rahallisesti suuri sijoitus ole. Varsinkin sateiselle säälle museo on hyvä vaihtoehto ja jos Macaota ei tunne etukäteen paljoakaan, oppii paljon uutta.


Pysähdys 3: Senado Square (議事亭前地)
Perille pääseminen: Ruins of St. Paulsilta parin minuutin kävely
Hinta: Ilmainen

Tämän aukion läpi saatoit kulkea jo matkalla kirkon raunioille. Maata peittää portugalilais-tyylinen aaltoja esittävä kivetys. Senado Squaren ympäristössä on paljon vanhoja portugalilaisia rakennuksia, mm. Macaon pääpostikonttori. Jos satut Macaoon juhlapyhien aikaan, on aukio koristeltu teeman mukaisesti ja siellä saattaa olla esityksiäkin. Täällä voi istahtaa lepäämään suihkulähteen viereen ja nauttia macaolaisesta elämänmenosta - vaikkakin suurin osa paikallaolijoista on turisteja.


Pysähdys 4: A-Ma Temple (媽閣廟)
Perille pääseminen: Senado Squarelta suuren tien (Avenida de Almeida Ribeiro) toiselle puolelle ja 5 min kävely kumpaan tahansa suuntaan tuo sinut bussin 11 (suuntaan Barra) pysäkille. Toinen pysäkki on nimeltään Centro/Infante D. Henrique ja toinen Kam Pek Community Centre. Bussimatka kestää 6/5 pysäkkiä ja pois jäädään "Templo A Ma" -nimisellä pysäkillä. Temppelille voi toki myös kävellä.
Hinta: Ilmainen

A-Ma -temppeli ei ehkä ole maailman suurin tai mahtipontisin temppeli, mutta se on aito ja paikalliset käyvät siellä oikeasti palvomassa. Ellet saavu paikalle juuri turistibussin kanssa samaan aikaan, on se hyvin rauhallinen. A-Ma temppeli on auki 7:00-18:00 (kannattaa vielä tuplatarkistaa) ja se on erityisen hieno iltavalaistuksessa.

Paikan historia on hyvin mielenkiintoinen. Se rakennettiin 1488 ja temppeli on Macaon vanhimpia. Legendan mukaan Macao on saanut nimensä juuri A-Ma:n mukaan, sillä portugalilaiset merimiehet rantautuvat temppelin lähistölle ja kysyivät paikan nimeä. Macaolaiset luulivat heidän kysyvän temppelin nimeä ja vastasivat paikallisittain "Maa-gok".



Pysähdys 5: Mandarin's house (鄭家大屋)
Perille pääseminen: A-Ma -temppeliltä puolen kilometrin kävely
Hinta: Ilmainen

Mandarin's house on arkkitehtuurisesti kaunis museo, joka ennen vuotta 2001 kuului kokonaisuudessaan (4000m2) yksityisperheen omistukseen. Siellä kiinalainen Zheng Guanying on kirjoittanut Kiinassa tunnetun kirjan "Words of Warning in Times of Prosperity". Suomalaiselle paikka on kiinnostava lähinnä kuvausmielessä. Aivan Mandarin's housen vieressä on Lilau-aukio, joka on myös hieno.



Pysähdys 6: Rua da Felicidade (福隆新街)
Perille pääseminen: Mandarin's houselta 850m kävely
Hinta: Ilmainen
Sisäpiirivinkki: Alueella löytyy halvempia majoituksia kuin Macaosta yleensä. Laadusta en vastaa, mutta jos etsii budjettimajoitusta, kannattaa tutkia Rua da Felicidaden ja lähikatujen tarjontaa.

Rua da Felicidade, eli ilon katu. Ei punaisten lyhtyjen vaan punaisten ovien katu, vaikkakin nykyään ihan "iloton". Katu on portugalilaisten alueiden keskellä hyvin kiinalaistyylinen ja todella kaunis. Siellä ja lähikaduilla on monia ravintoloita, niin kiinalaisia ja portugalilaisiakin ja myös mm. thaimaalaisia. Itse olen syönyt Fat Siu Lau -nimisessä paikassa. Kiinalaisittain hieman hintava, mutta suomalaiselle edullinen.


Nyt olet takaisin keskustassa ja jos aikaa riittää, ei kannata turreilua lopettaa vielä. Tässä kolme valinnaista pysähdystä, joista jokaiseen voi lopettaa päivän. Tietysti niitä voi sijoittaa mukaan reitin keskellekin.

Vaihtoehto A: Guia hill, fortress & lighthouse (東望洋炮台)
Perille pääseminen: Taxi tai kävely. Täydellisiä bussiyhteyksiä ei ole, mutta niitä voi kurkkia google mapsista jos on valmis myös kävelemään.
Hinta: Ilmainen
Sisäpiirivinkki: Jos ilma on yhtään sumuinen, ei vuorelle kannata mennä. Näkymät eivät ole silloin hienot.

Vuorelle kulkee maailman lyhyin turistivaijerihissi, joka minun vierailullani oli kiinni syystä X, joten kävelin ylös. Matka ei ollut liian rankka ja suosittelen kävelyä kaikille. Matkan varrella näkee hienoja juttuja, kuten hieman alempana näkyvä lohikäärmeseinä.

Lopulta ylhäällä on vastassa 1600-luvulla rakennettu kappeli, Itä-Aasian ensimmäinen eurooppalaistyylinen majakka ja Macaon ylle avautuvat näkymät. Auringonlaskiessa maisemat ovat varmaan vielä upeammat kuin päiväsaikaan.

P.s. Postauksen alussa olevassa kartassa näyttää, että Guia hill olisi lähempänä kuin se oikeasti on. Hissi ja kävelyreitti nimittäen lähtevät hieman pohjoisemmasta.


Vaihtoehto B: Casino Grand Lisboa (新葡京) tai Casino Lisboa (葡京娛樂場)
Perille pääseminen: Kävely
Hinta: Sisäänpääsy ilmainen
Sisäpiirivinkki: Kasinoilla ei saa ottaa valokuvia. Niille ei tarvitse pukeutua hienosti, mutta missään varvastossuissa ei sisään pääse. Ikäraja kaikille kasinoille on 21.

Mitä tulee heti ensimmäisenä Macaosta mieleen? Varmaan kasinot. Ja vaikka Macaossa onkin paljon muutakin, onhan ne nyt koettava. Macaon saaren keskustassa kohoaa rakennus, jota ei voi olla huomaamatta. Sen näkee kauas, mutta huomion saisi ihan vain kultaisella värillä, välkkyvillä yövaloilla ja mielikuvituksellisella arkkitehtuurilla. Moni sanoo hotellin näyttävän ananakselta.

Kasino on ainakin kaksikerroksinen ja siellä on väkeä yötä päivää. Minimipanos pokeriin on muistaakseni niinkin suuri kuin MOP200 (20€), mutta monia pelejä voi pelata pienemmilläkin panoksilla. Mutta varoitan, harva on kasinoilla käymällä rikastunut ja moni on lähtenyt Macaosta pelattuaan kaikki perheen varat. Älä siis tuhlaa koko matkakassaa odottaen jackpottia. Loppujen lopuksi kasinot ovat ne, jotka tekevät voittoa.



Vaihtoehto C: Macau Tower (澳門旅遊塔)
Perille pääseminen: Taxi, kävely tai Grand Lisboalta kävely Avenida De Joao IV -pysäkille ja bussilla 18 (suuntaan Barra) kolme pysäkkiä Torre De Macau -pysäkille.
Hinta: Aikuisille MOP145 (n. 15€)
Sisäpiirivinkki: Älä tuhlaa rahojasi ja mene torniin sumuisella säällä (kokemusta on, sentään olin saanut lipun lahjana). Lasin läpi ei ainakaan pimeällä saa hyviä kuvia, joten älä oleta saavasi niitä.

Macau Tower on 338m korkea torni, jossa on kauppoja, leffateatteri, kokoustiloja, ravintoloita ja tietysti näköalatasanne. Siellä voi tehdä maailman korkeimman kaupunki benji-hypyn ja tarjolla on myös muita aktiviteetteja. Jos tykkää adrealiinia nostattavista jutuista, kannattaa googlata lisää. Tornin ulkopuolta voi esim kiivetä ylös.

Fun fact: Aucklandissa, Uudessa-Seelannissa on täsmälleen samanlainen torni, joka on saman yhtiön rakentama ja operoima. Macao halusi kuitenkin vetää pidemmän tikun (kirjaimellisesti haha) ja rakennutti omasta tornistaan hieman korkeamman.

Fun fact 2: America's Next Top Model:n kaudella 18 mallit matkustivat Macaohun ja heillä oli kuvaukset Macau Towerin ulkorenkaalla. Tätä jaksoa katsoessa kuulin ensimmäistä kertaa Macaosta. Hassua ajatella, että nyt asun täällä :D


Ensimmäinen kuva täältä: https://asiatourism.co/places-to-see/macau-tower.html

Oletko käynyt Macaossa? Kiinnostaisiko sinua käydä siellä?
Lisää vinkkejä luvassa Mitä Missä Macao:n tulevissa postauksissa!

Kevään kuulumisia

lauantai 17. maaliskuuta 2018
Kevät on saapunut Macauhun ja parhaimmillaan ollaan saatu nauttia jopa 24:n asteen kosteasta ja aurinkoisesta säästä. Nauttiminen on kyllä hieman henkilöstä kiinni, sillä olen varmaan ainut lähipiirin ihminen, joka odottaa kesää innolla. Siis voitteko uskoa, että ihmiset marisevat, kuinka eivät halua kesää ja tykkäävät talvesta? Asukaa Suomessa vuosi niin opitte arvostamaan lämpöä :D Muiden iloksi, omaksi suruksi, emme kyllä vielä ole päässeet tasaisen helteen vaiheeseen ja lämpötilat saattavat heitellä kymmenellä asteella päivästä toiseen. Kun avaa verhot aamulla, ei tiedä odottaako siellä sininen taivas ja auringonpaiste vai harmaa sumu.


Vaikea uskoa, mutta meillä on jo midtermsit käynnissä. Jostain syystä tätä lukujaksoa olen elänyt hämmennyksen sekaisin tuntein, sillä monista kursseista ei ole vain tuntunut saavan otetta, projekteihin ei ole perehdytetty kunnolla ja deadlinet tuntuvat aina tulevan aivan yllättäen. Enkä ole ainut, joka on ollut näin pihalla. En tiedä, sattuiko meille sattumalta todella hämmentäviä kursseja samaan jaksoon, vai onko joululoma ja sitä melkein heti seurannut kiinalainen uusi vuosi sulattanut kaikkien aivot mössöksi. Asiaan ei tietenkään yhtään auta se, että seitsemästä kurssistamme neljä on kurssikoodiltaan markkinointia.


Kevät on kouluhämmingeistä huolimatta lähtenyt käyntiin erittäin hyvin. Ensinnäkin, 2017:n uuden vuoden lupaukseni koulun ulkopuolisista kavereista täyttyi vihdoin tammikuussa. Eräänä iltana ulkona tutustuin Macaussa melkein koko elämänsä asuneisiin, mutta juuriltaan ulkomaalaisiin tyttöihin. Vaikka olemme tunteneet vasta kaksi kuukautta, olemme jo jakaneet monia hyviä iltoja yhdessä ja onpas kivaa vaihtelua kun on kaveriporukka, jossa puhutaan vain englantia. Ei tarvitse koskaan olla tuppisuuna ja olen aina mukana keskustelussa. Tyttöjen kautta olen päässyt myös tapaamaan lisää Macaun "kansainvälistä porukkaa". Hassua ajatella, että asuin täällä puolitoista vuotta tuntien vain paikallisia, vaikka eihän siinä tietenkään mitään huonoa ole. On kuitenkin kiva puhua joillekin, joiden kanssa voi heittää kulttuurisidonnaista läppää, puhua Kiinasta ja Macausta ulkomaalaisen silmin ja perjantai-iltana juoda pari viinilasillista... Tai -pulloa.


Viimeisinpänä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä, Malesian lomani lähestyy kovaa vauhtia, enkä malta odottaa! Ihan hirveästi en ole tehnyt taustatutkimusta, mutta eiköhän kaikki selviä, viimeistään perillä. Lennän toista kertaa AirAsialla ja toista kertaa lentoni ovat viivästyneet (tai oikeastaan kolmatta, sillä viime kerralla niin meno- kuin paluulentoni viivästyivät 8h). Ei siis mikään ihan paras vaikutelma kyseisestä yhtiöstä, mutta budjettiyhtiön kanssa asioidessa ei ihan hirveän korkeita odotuksia voikaan asettaa. Ja hei, ranta ja lämpö! Parin tunnin myöhästyminen ei todellakaan pilaa lomaa, varsinkaan kun sille lähtee kokeiden jälkeen rentoutumaan. Yksi midterm on kyllä vasta Malesiasta paluun jälkeen, mutta ei takerruta yksityiskohtiin.

Kiinalaisen uuden vuoden pimeä puoli

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Toinen siskoksista itkee ruokapöydässä ja toinen oksentaa koko yön. Kaiken juhlahumun keskellä kiinalaiseen uuteen vuoteen sisältyy myös paljon negatiivisia asioita. Tunnettu vitsi nuorten aikuisten kesken ovat sukulaisten iänikuiset kysymykset työ-, raha- ja parisuhdeasioista. Erityisesti viimeisin koetaan hyvin painostavana asiana ja Kiinassa on palveluita, jotka tarjoavat feikki-kumppaneita kiinalaisen uuden vuoden ajaksi, jotta sukulaiset eivät voi ahdistella kysymyksillään. Kyllä, luit oikein.

Kiinassa perheen odotukset lapsiaan kohtaan voivat olla erittäin kovat ja moni on stressaantunut siitä, ettei ole tarpeeksi hyvä vanhempiensa silmissä. Näistä odotuksista ja erityisesti kiinalaiseen uuteen vuoteen liittyvästä ahdistuksesta on tehty niin humoristisia kuoro-esityksiä, lukuisia youtube-videoita (Tässä yksi ja tässä toinen) kuin bingo-pelejäkin (rasti ruutuun kun joku kysyy miksi olet edelleen sinkku, oletko lihonnut, kuinka paljon rahaa teet, jne).

Tänä vuonna "pääsin" ensimmäistä kertaa todistamaan kiinalaisen uuden vuoden pimeämpää puolta henkilökohtaisesti. En kirjoita tätä postausta antaakseni Kiinasta ja kiinalaisista negatiivista kuvaa. Jokaisessa kulttuurissa on hyvät ja huonot puolensa ja yksilöt ovat tietysti yksilöitä. Tässä kuitenkin minun huomioitani kiinalaisen uuden vuoden puolesta, joka on hieman pintaa syvemmällä piilossa meille länsimaalaisille.


Juominen. Tätä sivuutin hieman jo viimepostauksessani. Kiinassa ja monissa muissakin Aasian maissa juominen, erityisesti vahvojen alkoholien juominen, on iso osa kulttuuria. Kiinalaisena uutena vuotena juodaan tietystikin. Ja kun sanon että juodaan, tarkoitan, että joimme yksitoista päivää putkeen, joskus kahdesti päivässä. Hyvä tuuri oli jos juomana oli vain punaviini, sillä yleensä joimme 40-50%:sta konjakkia tai riisiviinaa.

Juomaa kaadetaan aina lisää sen loputtua ja saat olla erittäin kovapäinen jos yrität kieltäytyä. Kaverini isosisko käytti ensimmäisenä päivänä sairaalamaskia ihan vain siksi, että sai hyvän tekosyyn olla juomatta. Seuraavina päivinä hän kuitenkin joutui osallistumaan. En todistanut yhtään ainutta onnistunutta kieltäytymistä alkoholista. Yksi tuttavapoika pysyi kannassaan hyvin pitkään, mutta lopulta antoi periksi "ota nyt edes ihan, ihan vähä. Yksi lasillinen vain" -puheille.


Yhtenä päivänä juotettiin tahallaan äidin kaveri känniin, koska kukaan ei koskaan ollut nähnyt häntä siinä tilassa. Muu pöytä jaettiin pareihin, jotka ottivat shottia hänen kanssaan vuorotellen. Alkoholille "allerginen" äidin pikkuveli naama punaisenakin haastoi tätiä juomaan lasillisen toisensa jälkeen. Myös minut laitettiin välillä juomakaveriksi, koska minulla on hyvä viinapää, noh, ainakin kiinalaisittain. Loppuillasta äidin kaveri sammui tuoliin ja oli valehtelematta valkoinen kuin paperi.

Toinen mieleenpainuva juomakerta oli kun Australiassa asunut setä tuli käymään. Hän oli loppuillassa siinä kunnossa, että notkui aina keskustelukumppaniaan kohti hyvin vaarallisesti ja minä ja kaverini pakenimme tuoleilla aina hieman hänestä poispäin niin, että olimme lopulta hyvin kaukana pöydän äärestä. "Ying wen ting bu dong, zhong wen ting bu dong" nauroimme kaikki. Jos setä puhuu englantia, sitä ei ymmärrä. Jos hän puhuu kiinaa, ei sitäkään ymmärrä.

Loppuillasta jouduimme soittamaan isosiskon poikaystävän paikalle saadaksemme sedän kuriin. Hän ei suostunut lähtemään kotiin. Esitimme siis nuorison kanssa, että lähtisimme yhdessä klubille ja kun oli taxiin menon aika, käskimme hänen mennä ensimmäisenä sisään muiden jäädessä ulos. Loppujen lopuksi taxikuski ei suostunut ajamaan niin kännisen ihmisen kanssa ilman, että joku tulisi "pantiksi" mukaan. Niinpä isosiskon (ulkomaalainen) poikaystävä joutui auttamaan sedän kotiinsa. Ja siinäpä vasta episodi. Hän ei nimittäin suostunut kertomaan osoitettaan ja oli kuulemma kuristanut kuskia kesken matkan. Seuraavan kerran kun näimme setää, oli hän hyvin vaisu ja hyväkäytöksinen.


Sukulaisten kommenteista puhuin jo aloituskappaleessa jonkin verran. Kaverini sai kuulla monia "huolestuneita" kommentteja siitä, valmistuuko hän koskaan yliopistosta ja uteluita poikaystävästä. "Hän on macaulainen" "ei ole tarpeeksi hyvä mies". Jaahas. Isosisko taas seurustelee tummaihoisen miehen kanssa, jota ei suvun vanhimmat hyväksy. En ole varma, onko isän puolen suku edes tietoinen asiasta, mutta jokin poikaystävään liittyvä keskustelu päätyi kyyneliin ruokapöydässä. Siinäpä sitten istun perheriidan välissä ollen mahdollisimman näkymätön.

Toinen itseäni ahdistava kerta oli, kun pöydässämme ystäväni mummo puhui kovaan ääneen yhdestä pojastaan ja hänen kaikkien tiedossa olevista naisseikkailuista HÄNEN VAIMONSA ISTUESSA YKSIN VIEREISESSA PÖYDÄSSÄ. Siis en ole oikeasti koskaan varmaan säälinyt ketään ihmistä yhtä paljon kuin häntä sillon. Vaimo vetisin silmin näppäili kännykkäänsä ja oli kuin ei olisi siellä. Kaverini isosisko huomaamattomasti pyysi minua hakemaan serkkunsa, jotta hän voisi viedä äitinsä pois tilanteesta. Lapset olivat ikävä kyllä teillä tietämättömillä juuri sillä hetkellä. Illan lopussa pettäjä-setä yritti lepyytellä vaimoaan, joka työnsi hänen kätensä pois. Loppujen lopuksi heidän on kuitenkin mentävä samaan sänkyyn nukkumaan. Setä on rikas, eikä vaimolla olisi mitään mahdollisuuksia pärjätä yksin kahden lapsen kanssa.


Viimeinen pointtini liittyy rahan antamiseen. Sen tuomaa taakkaa en ole todistanut, mutta kaikkien Kiinassa viettämien vuosieni aikana olen saanut käsityksen, että punaiset kuoret ovat stressin aihe monelle. Ensinnäkin, rahaa on pakko antaa. Punaiset kuoret ovat perinne, eikä ole niitä korvaavaa lahjaa. Tietysti summan päättää itse (sain lukuisia kuoria, joissa oli vain 1,2€), mutta onhan se statuskysymys. Voi kokea painostusta antaa suuria summia ja kun aikuiset antavat kymmenittäin ja kymmenittäin kuoria juhlaviikon aikana, kerääntyy summasta suuri pakostikin.

Olen nähnyt sosiaalisessa mediassa kuvan perheen kolmesta lapsesta (noin 7, 4 ja 1v.), joilla jokaisella oli noin 15cm korkea pino 14€:n arvoisia seteleitä. Ja voit vain miettiä, kuinka ohuita setelit ovat ja kuinka paljon niitä pitää olla, jotta korkeus on tuollainen. Kiinan whatsappissa, wechatissa, voi lähettää elektronisia punaisia kuoria, jotka ryhmächättiin lähetettäessä jakavat avaajille eri määrän rahaa (siis yksi voi saada 20€:sta 15€ ja joku 20 snt). Olen todistanut kaveriporukan kilpapeliä, jossa pienimmän summan saanut joutuu lähettämään uuden kuoren, yleensä kokonaissummaltaan 50€:sta ylöspäin.

Tällaisia pakoreittejä kaipaisi varmaan moni :D

Mielestäni ei ole ihmekään, että moni jännittää kiinalaista vuotta ja sukulaisten kohtaamista etukäteen. Me piiloilimme joskus yläkerrassa sukulaisia ja kun vihdoin palasimme Shenzheniin "kotikylästä" oli helpotus havaittavissa kaikista paikalla olleista. Noin kolmen tunnin ajomatka kotiin purettiin turhautumista kovaäänisesti. Until next year.

Vaikka kiinalaisessa uudessa vuodessa on huonot sivuvaikutuksensa, en tuomitse sitä hirveäksi juhlaksi. En tietystikään voi kokea suvun arvostelevia kommentteja sun muuta, sillä minut jätettiin vieraana ja ulkomaalaisena rauhaan. Ja ei uusi vuosi kaikille kiinalaisillekaan ole yhtään negatiivinen kokemus. Kaverini tapauksessa vanhoillisuudet olivat hyvin rajautuneita isän puolen sukuun. Pikku hiljaa uskon kiinalaisesta uudesta vuodesta muotoutuvat enemmän se ilon juhla, joka sen on tarkoituskin olla. Uusi sukupolvi tulee varmasti muuttamaan Kiinaa paljon ja on jo pikkuhiljaa alkanutkin tehdä niin.