7 things I love about living in Asia

Viime joulukuussa kirjoitin 7 things I hate about living in Asia -postauksen, jonka otsikko säikäytti ainakin äitini. Enhän minä Aasiassa asumista vihaa, tietenkään, ja siksi vihdoin nyt kolme kuukautta myöhemmin jaankin rakkauttani tätä maailmankolkkaa kohti. Tässä siis lukuisista hyvistä asioista mainittuna seitsemän:

1. Ruoka

Ravintolaruoka, katuruoka, perinteinen ruoka, nykyaikainen ruoka, fuusioruoka, jälkiruoka... Aasiasta saa kaikkea ja erittäin maukkaana. Macau yllätti minut osumalla samaan suuntaan ruokakategoriassa kuin Taiwan, Japani ja Korea; täältä saa todella mielikuvituksellisia herkkuja ja jos netissä on joku cool ruokatrendi, löytyy sitä tarjoava paikka aika varmasti jostain. Rolled ice cream, sushiburritot, hattarajädet, jäätelö-macaronet, mustat hampparit, isot J:n muotoiset vohvelit, joiden sisällä on jäätelöä... Kaikki löytyy. Itse bongailen instagramista mielenkiintoisien ruokapaikkojen kuvia ja tallennan sijainnit iPhonen karttaan (tällä hetkellä niitä on 85+ Macaussa). Kaverit nauravat minulle, mutta eipähän koskaan tarvitse pähkäillä ruokapaikan kanssa.

Macau on muutenkin kulttuurien kohtaamispaikka, mutta se näkyy erityisesti ravintolatarjonnassa. Paikkoja löytyy myanmarilaisesta TexMexiin ja dim sumista länkkärityyliseen vegeruokaan ja fish&chipseihin. Ravintoloita on melkein jokaisessa kadunkulmassa ja yleensä syöpöttelemään pääsee edullisesti. Syön ulkona 2+ kertaa viikossa, enkä vielä puolen vuoden jälkeenkään ole käynyt montaa kertaa samassa paikassa. Ei paha.

2. Ihmiset ovat ystävällisiä ja avuliaita

Olen käynyt viidessä Aasian maassa (jos poliittisesti lasken Macaun ja HK:n omiksi maikseen) ja jokaisessa ihmiset ovat olleet aivan älyttömän ystävällisiä. He oikein näkevät vaivaa auttaakseen. Vietnamissa rantabaarin työntekijä tuli peräämme omalle paikallemme asti vain palauttaakseen n. 20snt, jonka oli vaihtorahoista unohtanut, Kiinassa bussiaseman edessä hengaillut taxikuski lähti mukaamme etsimään bussiin unohtunutta lompakkoa odottamatta mitään palkintoa (lompakon löytymisen jälkeen tietysti menimme hänen taxillaan kohteeseen kiitokseksi) ja thaimaalaista palvelua parempaa saa oikeasti etsiä. Macaussakin kaverini ovat auttaneet minua ihan älyttömästi kaiken maailman asioissa, ilman että on edes pitänyt kysyä ja Christal tarjoutui jo ensitapaamisellamme tulla hakemaan koulupukua kanssani (hän oli hakenut omansa jo aiemmin). Minua ei ole ikinä jätetty pulaan missään. Kiinalaisilla juna-asemillakin työntekijät pitivät aina huolen, että kaverin kanssa varmasti pääsemme junaamme asti.

3. Lämpö

Lämpö tietysti riippuu siitä, missä päin Aasiaa oleskelee, mutta kaikkialla on ainakin Suomea lämpimämpää. Macaussa on 8kk vuodesta 23+ astetta ja loput 4 kuukauttakin ovat keskimääräisesti 17-20. Pahimmillaan on 10 astetta ja vaikka se ei hyvältä tunnukaan, pitää vain hetki ajatella Suomea ja heti piristää. Aina kun kaverini valittavat säästä, kylmyydestä tai kuumuudesta, alan paasata siitä, kuinka onnellisia heidän pitäisi olla. En usko, että tulen koskaan kyllästymään lämpöön. Eikä lämpö ole ainoa hyvä asia etelässä asumisessa, vaan aurinko ja valo. Kuinka rakastankaan ympärivuotisia pitkiä päivä.

4. Halpa(hko) hintataso

Tämäkin on hyvin maakohtaista, vrt. esimerkiksi Japania ja Kambozaa, mutta asui sitä missä tahansa Aasiassa, ovat monet asiat suomalaiselle halpoja. Macau on niitä kalliimpia Aasian maita, mutta silti saan usein päivitellä, kuinka halpoja asiat ovat. Ruokakaupassa vieläkin mietin, kuinka paljon kaksi pussillista ruokaa maksaisikaan Suomessa. Täällä elän käytännössä pelkästään opintotuella (miinus lukukausimaksut ofc). Ravintolassa voi syödä parilla eurolla ja kun maksetaan vähän enemmän, maksetaan viitisen euroa tai ihan maksimissaan kymmenen. En ole varma, olenko koskaan maksanut yhdestä ravintolakäynnistä 15+ euroa. Opiskelijan unelma.

Sitten taas jotkut asiat maksavat enemmän. Macaussa ei tuoteta mitään (?) ruokaa itse, joten tietyt tuotteet saavat suuren hintalapun. Park n Shop -länkkäriruokakauppaketjussa tekee välillä mieli tirautella kyyneliä kun tutut ruokatarvikkeet maksavat kaksin- tai kolminkertaisen hinnan. Jugurtti maksaa melkein aina 7€ (500ml) ja avokaadot n. 1€/kpl. Sitten taas toisaalta supermarketin täyttävän sushiannoksen saa 6€:lla ja mansikat (250g) maksavat keskellä talvea 2.5€ (Aasiassa mansikat muuten ovat talviruokaa! Mitä hittoa? Suomessa mansikathan kasvavat juuri kesällä, mutta ei täällä :DD).

5. Perinteinen kulttuuri

Temppelit, vanha arkkitehtuuri, pitkä historia, perinteiset vaatteet ja tavat, ulkona tai chita harjoittelevat vanhukset. Se kaikki on niin kiehtovaa. Voit kävellä keskellä pilvenpiirtäjiä ja yhtäkkiä tulee vastaan pieni temppeli tai kaariportti. Talojen juurella on usein pieniä punaisia alttareita, joille laitetaan hedelmiä ja suitsukkeita ja vanhemmat ihmiset kumartavat melkein aina kulkiessaan "temppelin" (en tiedä mikä on oikea termiä) ohi.

Kaverini ostavat menkkakipuihin ja kuumeeseen kiinalaisia lääkeyrttijuomia, jotka haisevat aivan kamalilta ja muutenkin uskovat minulle naurettaviin juttuihin (ei voi syödä jäätelöä tai muuta kylmää siihen aikaan kuusta ja jos he ovat syöneet, niin se on syy koviin kipuihin). Kai niissä kuitenkin jotain perää on, kiinalainen lääketiedehän on toooodella vanhaa.

6. Nykyaikainen kulttuuri

Monet Aasian maat ovat perinteiden ja nykyaikaisuuden, jopa futurismin, törmäyskohtia. Kuten mainittu, voi samalla kadulla olla moderneja pilvenpiirtäjiä ja temppeleitä. Neonkyltit voivat johdattaa sinut perinteisiin kauppoihin, voit löytää froyota perinteisestä marketista ja Lamborghinit ja mopot voivat seisoa valoissa vierekkäin. Tämä kahden ajanjakson vierekkäin elämäinen on todella kiehtovaa.

Mitä nykyaikainen aasialainen kulttuuri sitten on pilvenpiirtäjien lisäksi? Se on vapaamielisyyttä, Kpoppia, nettikauppoja, kalliita urheiluautoja, persoonallista muotia, Instagramiin postaamista, englantilaisia lainasanoja, clubbailua ja aina uusimman iPhonen ostamista. Ja tietysti todella paljon kaikkea muutakin. (Ottaen huomioon, että Macau on varsin länsimaalainen aasialainen maa, ) en koe eroavani kavereista paljoakaan kulttuurillisesti. Puhumme samanlaisista asioista kun puhun Suomen kavereiden kanssa ja meillä on samanlaiset unelmat. Nauramme samoille asioille ja tykkäämme samoista vaatekaupoista. Suurin ero on ehkä se, että minulle kaverin 40. kerroksessa sijaitseva asunto on todella hieno ja muille siinä ei ole mitään ihmeempää. En myöskään tunnista Bigbangin jäseniä tai osaa mimikoida korean kieltä laulaessani mukana. Mutta ei se haittaa, tanssimme yhtä vimmatusti Bang Bang bangin tahtiin Cubic-clubilla.

7. Yleinen kannustaminen

Olen todella pitkään yrittänyt saada selkeyttä tästä asiasta. Toisaalta Aasiassa ollaan kilpailullisia, mutta toisaalta toisten onnistumisesta iloitaan aidosti. Aina kokeiden alla voi pyytää apua kavereilta ja saat kutsun opiskelemaan yhdessä. Kokeiden jälkeen ollaan aidosti iloisia jos jollain meni hyvin, vaikka itsellä ei olisikaan mennyt. Ja paino sanalla "aidosti". En osaa selittää sitä ilmiötä, mutta niin se vain on, kukaan ei ole salaisesti katkera tai ärsyyntynyt kaverin jatkuvista onnistumisista.

Kateellisuutta  ei muutenkaan tunnu olevan samalla tavalla kuin vaikkapa Suomessa. Tätä on hyvin vaikea pukea sanoiksi ja olen oikeasti pitkään yrittänyt pyöritellä mielessäni,  miten saisin kerrottua tästä ilmiöstä. Äitini kysyi, ärsyttääkö kavereitani jos clubilla saan huomiota valkoisuuteni takia. Minulle kysymys oli todella typerä, sillä miksi heitä se ärsyttäisi? Ei vaan olla kateellisia. Ehkä kommentoidaan toisen hyvää kroppaa ihannoiden, mutta siitä tullaan sitten kehumiseen. Toisia kehutaan avoimesti, ei olla katkeria heidän paremmuudesta. Aasiassa on minusta hyväksytympää menestyä kuin Suomessa. Kerran kuulin sanottavan, että suomalaista solidaarisuutta on se, että kaikki ovat yhtä paskoja. Tämä kuvaus on varmaan osuvin ikinä. Aasiassa saa olla hyvä ja saa olla kaunis. Aasiassa saa loistaa elämässä ilman, että se tarkoittaisi muiden elämän olevan huonoa.