Kaikki ovet auki, mutta rajat kiinni

Valmistuin kandin tutkinnosta toukokuun lopussa. Tai noh, valmistujaiset on siirretty lokakuuhun sattuneista syistä, mutta kaikki kurssit ja kokeet on tehty ja olen 99.99% varma, että pääsin kaikesta läpi. Mikään muu sitten ei olekaan yhtään varmaa. Aina kun olen viimeisen vuoden aikana stressaillut valmistumisesta ja siitä seuraavasta epävarmuudesta ja suurten päätösten tekemisestä, on joku yrittänyt piristää sanomalla jotain sen suuntaista kuin "mutta ajattele kuinka ihanaa, sulla on ihan kaikki ovat avoinna." Ehkä näin, mutta kevään aikana ovet ovat sulkeutuneet nenän edestä yksi kerrallaan maiden sulkiessa rajoja ja peruessa lentoja. Kohtalon ivaa olla jumissa paikassa, josta ei halunnut lähteä.

Korona on hallinnut elämääni jo viiden kuukauden ajan, eikä loppua näy. Macaussa ei ole ollut uusia tapauksia yli 70 päivään ja elämä on maskien käyttöä, kuumeen mittauksia ja päivittäisiä health declarationeita lukuun ottamatta normaalia - ellei viisumisi lähene loppuaan. Opiskelijaviisumini loppuu runollisesti syntymäpäivänäni 31.7. ja sitä ennen pitäisi keksiä jotain. Tilannehan on siis, etten voi lähteä Macausta riskeeraamatta omien valmistujaisten missaamista. Olen siis samanaikaisesti jumissa täällä ja kohta ulosheitettävänä. Normaalisti suomalainen voi olla Macaussa 90 päivää ilman viisumia, mutta kuinka saada tuo aika aktivoitua kun ei voi mennä minnekkään, eikä tulla takaisin?

Kouluni on auttanut minua parhaansa mukaan ja soitellut immigrationiin ja seuraavaksi yritänkin hakea jatkoa opiskelijaviisumilleni. Odottelen koululta todistusta valmistujaisten ajankohdasta, jotta voin pistää hakemuksen menemään. Sitten vaan kaikki sormet ja varpaat ristiin, että minulle ollaan suopeita. Olen myös yrittänyt etsiä töitä, mutta tämä on maailman huonoin aika valmistua. Paikallinen tuttu on lähettänyt jo yli 20 CV:tä, eikä saanut yhtäkään haastattelua. Macau elää turismista tulevilla tuloilla ja oletettavasti alalla ei mene kovin hyvin nyt.

Tulta takamuksen alla lisää se, että nyt kuukauden ajan Macausta pääsee Hong Kongin lentokentälle. Tämä on mahdollisesti ainut mahdollisuus palata Suomeen pitkään aikaan. Yhteys on ollut kiinni jo kuukausikaupalla, eikä ole tietoa milloin se aukeaa uudestaan. Mutta jos lähden, pääsisin tuskin takaisin. Ja lennot ovat mukavan hintavat. Huolena on, mitä tapahtuu jos en käytä lentokenttäyhteyttä hyväkseni, mutta viisumihakemukseni hylätäänkin. Immigration tuskin olisi mielissään, etten lähtenyt mahdollisuuden tullessa. Noh, en aio murehtia siitä nyt. Uskon viisumien järjestyvän, sillä minulla on hyvä(hkö) syy jäädä Macauhun.

Macausta löytyy myös tällaisia upeita paikkoja!

Vaikka tilanne ei olekaan ideaali, olen tavallaan todella onnellinen siitä, että "joudun" jäädä Macauhun. Viiden extra-kuukauden oleskelu ilman mitään tuloja syö säästöjä, mutta sainpahan lisäaikaa lempi paikassani. Ilman koronaa olisin lähtenyt jo kesäkuun alussa. Nyt minulla on mahdollisuus nähdä kaikki kivat paikat uudestaan ja käydä paikoissa, jotka ovat jääneet välistä. Haluan käydä hiking-poluilla ja viettää aikaa uima-altailla. Juoda viiniä kesäyössä ja löytää uusia paikkoja kaupungin sokkeloisilta kujilta. En ole ikinä ollut Macaussa kesäkuuta pidemmälle kesään, joten sekin on mielenkiintoista kokea - vaikkakin jo nyt on sen verran hikiset kelit, että vähän pelottaa nähdä mitä heinäkuussa tapahtuu.

Jos en löydä töitä, joudun todennäköisesti lähtemään Suomeen lokakuussa valmistujaisten jälkeen. Minulla ei ole oikein mitään suunnitelmia koko vuodelle. 2020 on jo todistanut, että suunnitelmia on ihan turha tehdä toistaiseksi. Käytän luppoaikani kiinaa opiskellen, kirjoittaen ja kuvaten. Talvella/keväällä haen masters-kouluihin ja toivottavasti pääseen matkustamaan jossain vaiheessa ennen ensikesää. Joinain päivinä stressaa aivan hirveästi, tänään olen liikkeellä "hällä väliä" -asenteella. Kyllä asiat järjestyvät. Ja tulipahan ainakin ikimuistoinen valmistuminen :D

P.s. Oletko jo käynyt kurkkaamassa Muu Maa Mandariini -blogin, johon kirjoittelen viiden muun ulkosuomalaisen naisen kanssa elämästämme eri puolilla maailmaa ja matkustelusta?