Suomessa taas + uusi ulkoasu

| On
toukokuuta 07, 2016
Yli kolmenkymmenen tunnin lentojen ja kahden läheltä piti -tilanteen (SUURIA ongelmia lippujen kanssa - ei sentään läheltä piti läheltä piti -tilanteita) jälkeen oli uskomaton tunne laskeutua Helsinki-Vantaalle. Kuukausi meni nopeasti ja yhtäkkiä olin jälleen koto-Suomessa. Vaikka Suomi on ja tulee aina olemaan se "home base", huomasin matkalla ajattelevani kotinani koko ajan Pekingiä. Tuntui, että kuukauden matkustelun jälkeen palaisin Pekingiin ja normaali elämä jatkuisi. Ongelma sinällään on se, ettei mulla ole elämää Pekingissä tällä hetkellä. Voisinhan toki mennä majailemaan "anoppilaan" yksin, kun poikaystävä on töissä eri kaupungissa, mutta ihan se ei ollut mielessä. Moni au pair -kavereista on muuttanut toistaiseksi Pekingiin tai muualle Kiinaan, enkä voisi olla enempää kateudesta vihreä! Miksen mäkin voi olla taas "beijinger" ja omistaa avaimia pekingiläiseen asuntoon? Miksen mäkin voi vaan asua Pekingissä - tai edes Kiinassa? Miksei mulla voi olla pitkäaikaista viisumia Kiinaan? Miksen mä vaan voi olla siellä, missä sydän sykkii vahvinten?

Maratoni-kotimatkalla yksi vaihtolennoista lähti Pekingistä. Oli todella rankkaa istua niin lähellä kaikkea sitä, jonka joudun jättämään taakse määrittämättömäksi ajaksi, tietäen, ettei voi kävellä ulos ja jäädä lempikaupunkiinsa. Jos maa olisi mikä tahansa muu kuin Kiina, olisin aivan varmasti kävellyt lentokentän ovista ulos, antanut matkatavaroiden jatkaa matkaansa päämäärään ja lykännyt Suomeen paluuta. Miksi en sitten tehnyt näin? No, koska ei ole viisumia. Miettikää, ettette OIKEASTI vaan pääsisi jonnekin pienen paperin palan takia. Että olisitte jo käytännössä siellä missä haluattekin, mutta jos yrittäisitte ulos rakennuksesta, se estettäisiin. Ette vain pääse pois rajatulta alueelta. Siinä olivat kyyneleet silmissä pariinkin otteeseen. Yksi paperilappunen esti näkemästä poikaystävää, joka kerrankin olisi ollut samojen kaupunginrajojen sisällä. Ensi kerran nähdään sitten vasta heinäkuun lopussa, kun Dave tulee Suomeen.


Blogi on ollut hiljainen viime viikot ja tämä johtuu täysin ajanpuutteesta. Vlogeja on kuitenkin pyöräytelty parit pihalle ja meidän youtubekanavan löytääkin TÄSTÄ. Nyt vihdoin voin alkaa purkamaan kamalaa kasaa kuvia ja postausideoita, sekä tehdä valmiiksi viimeiset vlogit. Materiaalia on siis tulossa, älkää huoliko!

Mitä sitten tulee blogin uuteen ulkoasuun, oli muutos todellakin tarpeen. Halusin uuden ulkoasun ja blogin nimen heti Kiinan au pair -hommien loputtua ja lopputulos olikin aika hetkessä kasaan hutaistu. Visualisena perfektionistina kärsin blogin uudesta ulkoasusta paljon, mutta uuden pohjan löytämiseen meni ikä ja terveys. Onneksi vihdoin löytyi mieluinen pohja ja blogi miellyttää omaa, ja toivottavasti myös teidän, silmää! Saa nähdä kuinka kauan nykyinen ulkomuoto kuitenkin pitää, sillä nimenmuutoskin kutkuttaisi, mikäli ensi vuoden suunnitelmat menevät niin kuin niiden pitäisi. Siitä sitten -toivottavasti- lisää myöhemmin ;)  Mutta nyt hihat heilumaan ja postauksia toteuttamaan. Mulla onkin ollut kova ikävä bloggaamista, ihana tunne laittaa näppäimistö laulamaan tauon jälkeen!

Be First to Post Comment !
Lähetä kommentti

EMOTICON
Klik the button below to show emoticons and the its code
Hide Emoticon
Show Emoticon
:D
 
:)
 
:h
 
:a
 
:e
 
:f
 
:p
 
:v
 
:i
 
:j
 
:k
 
:(
 
:c
 
:n
 
:z
 
:g
 
:q
 
:r
 
:s
:t
 
:o
 
:x
 
:w
 
:m
 
:y
 
:b
 
:1
 
:2
 
:3
 
:4
 
:5
:6
 
:7
 
:8
 
:9